Pä

Pän proporcijad Leonardo da Vinčin pirdandkuval

Pä (latin.: Caput) om ristitun vai živatan hibjan pala, om sel'grodaižil i gavedil.

Nägemižen, kulemižen, magun i hajun organad sijadasoiš päs. Kagl ühtenzoitab päd hibjrungonke sel'grodaižil. Modon pirdad oma hibjan kaikiš henomb i harakterizuidas ristitud dokumentoiš.

Pän palad

Irdaližed:

• hibused, oc, nahk, korvad
• mod (kärz živatoil): sil'mad, nena, modpoliškod, su
• löug, kagl
• nišk
• Živatoil, linduil da gavedil — hobod (hobodut), n'ok, vibrissad, habinuded

Südäimižed:

• pämall', löuglu (alalöuglu, ülälöuglu)
• aivod, nenakeruz, vestibulärine apparat

Mod

• sil'mad
• nena
• modpoliškod
• su — huled, hambhad
• čoklud
• löug
• oc
• hibused modos — habinod, bard, bakid, kulmad, ripsud, octukad, pleš

Pähä sidodud vepsän muštatišed

Erased muštatišed oma ottud «Mi meles, se i keles»-kogodusespäi.

• Andaižin mel't pähä, da ičelain om vähä.
• Ei kalliž ole čomuz, a kalliž om pä.
• Habaine om pä, ei vända nimidä.
• Kahmalol pähä ed pane mel't.
• Kažita hired i pän södas.
• Kelel päd ed söta.
• Lajind satatest ei tege, kuni pul pähä ei iške.
• Oliži nišk, a länged löudasoiš.
• Ougil päd ei kehta kandišta.
• Pahad päd vinal ed ladi.
• Pit'k om kagl, a pä ülemba.
• Pol' päd völ märgad oma. (ei täudeks melištunu mehen, alaigäčun polhe)
• Päd ei ole, ka jaugoiš toukud ala eci.
• Pän kibištab, perskele kebnemb om.
• Toižele pähä mel't ei sa antta.
• Ülemba päd korvad ei kazgoi.

Kacu mugažo

• Ristitun hibj

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.