Osijek
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Horvatii |
Eläjiden lugu (2021) | 96,848 ristitud |
Pind | 174,85 km² |
Telefonkod | 385−31 |
Aigvö | tal'vel UTC 1, kezal UTC 2 |
Osijek (mugažo horvatan kelel, virktas [ôsijeːk]) om lidn Horvatijan päivnouzmas. Se om nellänz' surtte lidn valdkundas, Osijek-Baranjan ümbrikon (županijan) administrativine keskuz.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 131 kuti Murs (horv.: Mursa) — Rimalaižen imperijan kolonijaks. Vspäi 1196 mainitase nügüdläiženke nimenke. Lidnan kaikiš amuižemb pala nimitase Tvrda:ks, se om saudud Mursan lidnusen jändusiden sijas. Osijekan lidnuz om saudud vl 1721.
Osijek šingotase neniden sarakoiden edheotandoil: mašinansauvomine, kebn tegimišt, sömtegimišt («Osječko»-olud), punümbriradmine («Drava»-virifabrik), himine «Saponia»-tegim.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase ümbrikon päivnouzmas, 90 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, Dravanjogen oiktal randal bradindsijanno siš päliči, 25 kilometras ülezjogen Dunaišpäi. Serbii om Dunain taga päivnouzmas.
Klimat om ven valdmeren valatoitusenke. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om 11,0 C°, kezakun-elokun 19,7.. 21,3 C°, tal'vkun-uhokun −0,2.. 1,8 C°. Ekstremumad oma −27,1 C° (viluku) i 40,3 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om 1,0 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om 23,0 C° (uhoku). Ei voi panda halad kezakus-elokus. Paneb sadegid 655 mm vodes, enamba kezakus (82 mm), vähemba vilukus-keväz'kus (35..41 mm kus). Paneb lunt 29 päiväd tal'ves keskmäras. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 70..74 % röunoiš keväz'kus-elokus, 86..88 % kül'mkus-vilukus.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2011 Horvatijan rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 108 048 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 129 792 eläjad vl 1991.
Religijan mödhe (2001): riman katolikad — 84,3 %, ortodoksižed hristanuskojad — 7,5 %, islamanuskojad — 0,8 %, toižed uskojad i religijatomad — 7,4 %.
Osijekan universitet[1] Josip Jurai Štrosmaijeran nimed (15 tuhad üläopenikoid vl 2018) om sätud vl 1975 erigoičendal Zagreban universitetaspäi.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Istorižes keskuzpalas (2020)
-
Ph. Mikoin jumalanpert', vn 2005 nägu
-
Opus Arena-futbolstadion Pampas-rajonas (2023)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Osijekan universitetan sait (unios.hr). (horv.) (angl.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan tobmuden aluzkundoiden sait (osijek.hr). (horv.) (angl.)
Osijek Vikiaitas |