Mine sisu juurde

Omeghein

Vikipedii-späi
Omeghein
Omeghein
Omeghein
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Vihmankatuzänikoižed (Apiales)
Sugukund: Sel'derejižed (Apiaceae)
Heim: Omeghein (heim) (Conium)
Erik: Omeghein
Latinankel'ne nimi
Conīum maculātum L.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 29473
NCBI 13447

Omeghein (latin.: Conium maculatum) om kaks'vozne heinäsine kazmuz. Mülütadas Sel'derejižed-sugukundha. Om Conium-heimon tipine erik.

Kazmusen eziauguine areal om Evrop i Pohjoižafrik. Om levitadud kaikil kontinentil, voib eläda venon vönen äjiš arvoimižiš. Amerikan, Avstralijan i Päivlaskmaižen Azijan introduciruidud erik.

Omeghein kazvab mecanröunoiš, luhtoidme, pustolaniš, okaidud maižanduzmaiš, mouckiven, vanoiden i teiden pautkil.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Omegjur' om värtmenvuitte, vauktan polhe. Lehtesed jurenno šingotadas ezmäižel vodel, but'k-seikh 60..180 sm kortte kazvab kahtendel vodel.

Kazmuz änikoičeb kezakus-heinkus, äikerdoičese äiluguižil semnil.

Omegheinän kaik palad oma morijad. Travijad alkaloidad kadodas Šotlandijan i Armenijan kazmusiš. Kävutihe oficialižeks morimeks Amuižes Grekanmas surmičemha suttüd ristituid. Näl'ghine živat traviše heinän penes lugumäraspäi (kahtes..koumes kilogrammaspäi hebod, 4..5 kg järed sar'vikaz kabjživatišt, 50..70 grammad sorzad), eläbzdoittas maidol.

Ottas kävutamižhe semnid da lehtesid zell'kazmuseks-ki, ei ole toist kävutandad travijoid ičendoid tagut (dubindsubstancii, medenkandai).



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.