Magadan
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2024) | 89,193 ristitud |
Pind | 295 km² |
Pämez' | Jurii Grišan (kül'mku 2015—) |
Telefonkod | 7−4132-xxx-xxx |
Avtokod | 49 |
Aigvö | UTC 11 (MSK 8) |
Magadan (ven.: Магада́н) om lidn da lidnümbrik Venäman pohjoižpäivnouzmas. Se om Magadanan agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn, meriport.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1929 radnikžiloks otmaha kävutamižhe Koliman randan tarbhaižid kaivatusid, sidä kesken kuldad. Radnikžilo sai lidnan statusad vl 1939.
Magadan šingotase meriportal, kohenduzmehanižel tegimel (kaivuztehnik), sauvondmaterialiden pästandal (punümbriradai kombinat, panel'pertinsauvondan tegim), sömtegimištol (maidtegim, leibtegim, kalanümbriradai tegim, mineralveden tegim). Agjan kaivuzkompanijoiden päfaterad sijadasoiš lidnas. Magadanan LEK otab hiled poltuseks.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn seižub Ohotskan meren randištol, Magadank-jogen muugotil randoil, 70 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, om ümbärtud sambnuzil vulkanoil. Matkad Moskvhasai avtotedme om 9709 km.
Klimat om subarktine meren valatoitusenke. Voden keskmäine lämuz om −2,7 C°, heinkun-elokun 11,8.. 12,0 C°, tal'vkun-uhokun −14,9..−16,4 C°. Ekstremumad oma −37,0 C° (tal'vku) i 27,8 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,0 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om 3,3 C° (tal'vku, uhoku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum 2,0 C°). Paneb sadegid 561 mm vodes, enamba elokus-redukus (77..93 mm kus), vähemba vilukus-keväz'kus (13..17 mm kus). Meriveden lämuz voib vajehtadas −1,8.. 18,0 C° röunoiš, meri oleleb jädunu kül'mkus-sulakus, veden keskmäine lämuz om 12 C° heinkus-elokus.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kaik kaks' lidnanvuittušt žilod mülüdas lidnümbrikho Magadan-lidnan ližaks: Sokol (4806 rist. vl 2017) i Uptar (2109 rist. vl 2017). Lidnümbrikon röunoiš znamasine jogi om Dukč.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 95 982 ristitud, vn 2021 — 90 757 ristitud. Vl 2017 lidnan ristitišt oli 92 711 eläjad, lidnümbrikon 99 626 eläjad. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 155 tuhad eläjid vl 1991.
Ortodoksižen hristanuskondan ühesa pühäpertid[1] oma saudud lidnas: Eläban Eziauguižen Stroican kafedraline päjumalanpert' (om saudud vll 2001−2011), nell' jumalanpertid, ph. Sergii Radonežalaižen loičendpert', kaks' časounäd, valatusiden pühäpert'. Protestantine seičemenden päivän adventistoiden pühäpert' om avaitud mugažo.
Professionaližen opendusen aluzkundad oma Pohjoižpäivnouzmaine valdkundaline universitet[2] (alusenpanend 1960 kut pedinstitut, 2,1 tuh. üläopenikoid, koume institutad i ližaopendusen fakul'tet), viž kolledžad, tegimištoline tehnikum[3], sömižen industrijan da holitišiden sferan licei.
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Maršruttaksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Avtobusad ühtenzoittas lidnad agjan eländpunktoidenke, ei ole raudteid. Meriport radab vodes läbi, tal'vel jänmurendajiden abul.
Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Magadan (Sokol)-lendimport V. Visockijan nimed[4] (GDX / UHMM / МДС, 471 tuh. passažiroid vl 2021) sijadase 56 kilometras pohjoižhe lidnaspäi läz «Kolim»-avtoted da Sokol-žilod. Tehtas reisid Edahaižen Päivnouzmman lidnoihe, Sibirin suven järedoihe lidnoihe, Moskvha i Piterihe. Pen' civiline Magadan-13-lendimport sijadase 13 kilometras läz «Kolim»-avtoted, sišpäi tehtas čarterreisid.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
«Severovostokzoloto»-kompanijan kontor (2020)
-
Eläban Eziauguižen Stroican kafedraline päjumalanpert', vn 2013 nägu
-
Pühän Hengen Tulendan apostolihe jumalanpert', vn 2013 nägu (letihe vll 1988−1991, ende kafedraline päjumalanpert')
-
Magadanan muzikdramteatr M. Gor'kijan nimed (2020)
-
Magadanan tedokirjišt A. Puškinan nimed (2017)
-
«Gornäk»-kinoteatr (2020)
-
Lidnan sportpert'kulu (2018)
-
Magadanan kül'bendrand, 10. heinku 2011
-
Jügulaivan joudutand kivihilespäi Magadanan torguindmeriportas vl 2014
-
Magadan (Sokol)-lendimport vl 2019
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Magadanan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Pohjoižpäivnouzmaižen valdkundaližen universitetan sait (svgu.ru). (ven.) ( tedod anglijan i kitajan kelil)
- ↑ Magadanan tegimištoližen tehnikuman sait (mprt.mag.eduru.ru). (ven.)
- ↑ Rahvahidenkeskeižen Magadan-lendimportan sait (airport-magadan.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan Duman oficialine sait (gorduma.49gov.ru) i sen vanh versii (maggorduma.ru). (ven.)
- Municipaližen «Magadan-lidn»-ühtnikan ohjastusen oficialine sait (magadan.49gov.ru). (ven.)
Magadan Vikiaitas |
Magadanan agjan lidnad | ||
Magadan | Susuman | ||
Venälaižen Federacijan subjektoiden pälidnad | ||
Abakan | Alauz'lidn | Anadir' | Arhangel'sk | Astrahan' | Barnaul | Belgorod | Birobidžan | Blagoveščensk | Bränsk | Čeboksarad | Čeläbinsk | Čerkessk | Čit | Elist | Gatčin | Gorno-Altaisk | Groznii | Habarovsk | Hanti-Mansiisk | Irkutsk | Iževsk | Ivanovo | Jakutsk | Jaroslavl' | Jekaterinburg | Joškar-Ol | Kaliningrad | Kalug | Kazan' | Kemerovo | Kirov | Kizil | Kostrom | Krasnodar | Krasnogorsk | Krasnojarsk | Kurgan | Kursk | Lipeck | Magadan | Magas | Mahačkal | Maikop | Moskv | Murmansk | Nal'čik | Nar'jan Mar | Novosibirsk | Omsk | Orel | Orenburg | Penz | Perm' | Petropavlovsk Kamčatkal | Petroskoi | Piter | Pskov | Rostov Donal | Räzan' | Salehard | Samar | Saransk | Saratov | Siktivkar | Simferopol' (de fakto) | Sevastopol' (de fakto) | Smolensk | Stavropol' | Sur' Uz'lidn | Suvisahalinsk | Tambov | Tomsk | Tul | Tver' | Tümen' | Uf | Ulan Ude | Ul'janovsk | Vladikavkaz | Vladimir | Vladivostok | Volgograd | Vologd | Voronež | ||