Laht (lidn)

Laht
Lahti (suom.)
Lahtis (roč.)
	Lidnanznam;
Valdkund	Suomenma
Eläjiden lugu (2024)	121,202 ristitud
Pind	517,63 km²
Pämez'	Niko Küünäräinen; (viluku 2024—,; Niko Kyynäräinen)
Telefonkod	358-(0)3
Aigvö	tal'vel UTC 2,; kezal UTC 3

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Laht (suom.: Lahti [ˈlɑxti], roč.: Lahtis) om Suomenman lidn valdkundan suves. Se om valdkundan kahesanz' surtte lidn eläjiden lugun mödhe, Päijät-Häme-provincijan administrativine keskuz.

Joga vodel mail'man čempionat hihtandsportas oleskeleb lidnas.

Istorii

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1445 kuti Hollol-volostin Laht-külä. Žilon oficialine aluz om pandud vl 1878 (suom.: kauppala). Se sai lidnan statusad (kaupunki) vl 1905, vähemb mi koume tuhad eläjid ristitišton lugunke.

Vn 2016 15.-17. päivil kezakud 7. suomalaiž-ugrilaižiden da samodižiden rahvahiden mail'man kongress oli männu lidnas^[1]^[2]. Sil-žo vodel mülütihe Lahten lidnankundha Nastol-kundad (Nastola).

Laht-lidn šingotase mašiništon Kemppi Oy-kompanijal ühthekeitandan täht, pakuitesen (Stora Enso) i meblin (Isku-Yhtymä Oy) pästandal, sömtegimištol (Oy Hartwall Ab — oludentegim i alkogolitomiden jomiden tegim, Fazer — konditerine tehmine), Hämeen Media-kompanijal (mediakontent).

Geografijan andmused

Laht-lidn sijadase Vezijärven (suom.: Vesijärvi) suvirandal.

Matkad Hel'sinkin keskuzpalahasai om 99 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal, 104 km avtotedme vai raudtel.

Klimat om ven.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnan ühthine pind oli 517,63 km², sidä kesken kuiv ma — 457,49 nellikkilometrad, sokaz ma oti ühesandest (58,14 km²).

Tobmuz

Lahten municipaline suim kogoneb 59 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Pekka Timonen (kezaku 2018 — tal'vku 2023), Jürki Müllüvirta (suom.: Jyrki Myllyvirta, 2007−2018).

Eläjad

Vl 1980 lidnankundan nügüdläižen territorijan eläjiden lugu oli 108 631 ristitud (ližatud kundoita — 94 767 rist.), vl 2000 — 111 656 ristitud, vl 2010 — 116 582 ristitud, vl 2020 — 119 917 ristitud. Kaikiš suremb lidnankundan ristitišt om nügüd'.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 93,4 %, ročin kel' — 0,4 %, toižed keled — 6,2 %.

Galerei

Lidnan ohjastusen pert' (2014)
Lidnan päkirjišt (2008)
Lahten teatr (2008)
Sibeliusan pert' (2000)
Lahten stadion vl 2010, nägu suks'tramplinaspäi
Lahten päraudtestancii vl 2021

Homaičendad

Irdkosketused

Lidnan oficialine sait (lahti.fi). (suom.) (angl.) (roč.)

Laht (lidn) Vikiaitas

	Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
	Ahvenanma¹ (Mariehamn) \| Kainu (Kajani) \| Kanta Häme (Hämenlidn) \| Keskpohjanma (Kokkol) \| Kesksuomenma (Jüväskülä) \| Kümenlakso (Kouvol) \| Laplandii (Rovanem') \| Pirkanma (Tampereh) \| Pohjanma (Vas) \| Pohjoižkarjal (Jogensu) \| Pohjoižpohjanma (Oulu) \| Pohjoižsavo (Kuopio) \| Päijät Häme (Laht) \| Sadakund (Pori) \| Suvikarjal (Lapenrand) \| Suvipohjanma (Seinjogi) \| Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) \| Suvisavo (Mikoi) \| Udenma (Hel'sinki)
	¹ Avtonomine agj.

[1] Финно-угорские народы взяли четырёхлетний курс на устойчивое развитие (Suomalaiž-ugrilaižed rahvahad oma otnuded nell'voččen kursan seižujannoks šingotesennoks) // Uzištused 20.06.2016. — Finnougoria.ru. (ven.) (angl.) (mad'j.) (suom.) (est.)

[2] Маргарита Лянге. На перепутье: Всемирный конгресс финно-угорских народов нуждается в серьёзных переменах (Tesaral: Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden mail'man kongressale pidab vajehtadas todesižikš) // Kirjutused 29.06.2016. — Nazaccent.ru. (ven.)

[1]

[2]