Kemi
Lidnanznam | |
Valdkund | Suomenma |
Eläjiden lugu (2024) | 19,409 ristitud |
Pind | 747,16 km² |
Pämez' | Matti Ruotsalainen (2021—) |
Telefonkod | 358−16 |
Aigvö | tal'vel UTC 2, kezal UTC 3 |
Kemi (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand [ˈkemi]; pohjoižsaam.: Giepma [ˈkie̯pma]) om lidn Suomenman lodehes, sen Laplandii-agjas. Agjan koumanz' lidnankund nelläspäi eläjiden lugun mödhe.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1869 Aleksandr II-imperatoran käskön mödhe kaičemha lahten pindad i varatoitamha lähtendad sihe. Vll 1893−1919 ezmäine cellülozantegim oli sauvomas, toine vl 1930. Raudte tuli lidnha vl 1902.
Kemi šingotase bumagan (Stora Enso) da kartonan (Metsä Fibre) tehmižel.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Baltijan meren Botnižen lahten pohjoižrandal, nell' metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad Hel'sinkihesai om 620 km suvhe orhal, 710 km avtotedme vai raudtel, agjan Rovanem'-keskushesai om 100 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 120 km avtotel vai raudtedme.
Klimat om subarktine venon klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om 2,3 C°, kezakun-elokun 12,8.. 16,0 C°, tal'vkun-keväz'kun −5,4..−9,7 C°. Ekstremumad oma −43,2 C° (uhoku) i 32,9 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,4 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om 8,8 C° (viluku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum om 1,4 C°). Paneb sadegid 494 mm vodes, enamba elokus-redukus (58..63 mm kus), vähemba tal'vkus-semendkus (26..33 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 63..72 % röunoiš sulakus-heinkus, 87..92 % redukus-uhokus.
Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 747,16 km², sidä kesken man pind om kahesandez vaiše (95,32 km²), sokaz ma — 7,03 km², meri otab 644,81 km².
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kemin municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.
Edeližed lidnan pämehed oma Tero Nissinen (keväz'ku 2012 — 2020), Ossi Repo (radoi vll 2006−2012).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 26 928 ristitud, sil aigalpäi ristitišt poleneb. Vl 2000 se oli 23 689 eläjad, vl 2010 — 22 537 eläjad, vl 2020 — 20 742 eläjad.
Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 95,1 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 4,7 %.
Sebruzlidnad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Sekešfehervar, Mad'jaranma (vspäi 1958)
- Tromsö, Norvegii (vspäi 1940)
- Volgograd, Venäma (1953)
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan ohjastusen pert' (2018)
-
Lüteranine jumalanpert' (om saudud vl 1902), vn 2016 nägu
-
Laplandijan sättutoitud tedoiden universitetan kampus vl 2015
-
Kul'turkeskuz, istorijan i čomamahton muzejad (2018)
-
Cellülozan tehmine (Metsä Fibre) vl 2009
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan ohjastusen sait (kemi.fi). (suom.) (angl.) (kit.)
Kemi Vikiaitas |