Hübj
Järgeline hübj | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Bubo bubo (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
Areal | ||||||||||||||
|
Järgeline hübj (latin.: Bubo bubo) vai Evrazijalaine hübj, mugažo Hungjäine paginoiš, om Pulonvuiččiden heimkundan Pulod-sugukundan lihansöi meclind. Hübj om üks' kaikiš jaredambišpäi puloišpäi Mal.
Levigandmižavaruz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lind voib putta vastha kaiked Evrazijadme päiči tundras, Benilüksan maiš (kadonu), Britanijan sariš i Indokitaiš. Eläb Pohjoižafrikas mugažo. Virginijan hübj otab pojavad arealad Pohjoižamerikas da Suviamerikas.
Irdpol'ne nägu
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Hübj om korvikaz. Hibj om bučunvuitte, ruskedkarvaiženke ližamujunke. Venäman Lodehen lind om järedamb mi suves i Amerikas, ižačun hibj 2,1..2,7 kg vedutte, emäčud jügedamba 3,0..3,2 kilogrammhasai. Täuz'igäižen lindun suugiden maihutuzkeskust 160..190 santimetrhasai, hibj oleskeleb 60..75 sm pitte. Ištten pid'oiteleb hibjad püštti päiči hungandad.
Elonlad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lindud ei varaikoi ristitud, voidas elänzoitta lidnan südäimes Päivlaskmaižen Evropan maiš. Hübj ecib kebnad äilugušt sötet, tacib jänišid, nühtajid, neglikoid, kronid, vezilinduid da kananvuiččid.
Aigaižel kevädel paneb munid man kophudhe, kuden alaoksiden al (konz lumikate om völ), ronguiden vai lanktud tüviden keskes, mägen vai jogialangišton pautkel. Lind om lujanke änenke, hungab-klungab erazvuiččenke znamoičendanke.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Hübj Vikiaitas |