itse
Appellatio pronuntiatusque
[ /-]- /ˈit̪.se(ʔ)/
Formae aliae
[ /-]- † itze (Agricola, Biblia 1548)
Notatio
[ /-]Ab substantivo.
Pronomen
[ /-]itse
Usus
[ /-]Etiam in prima et secunda persona.
Dictiones collatae
[ /-]| Pronomina Finnica | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| personalia | demonstrativa | relativa | interrogativa | reflexiva | reciprocum | ||||||||||
| sing. | minä | sinä | hän | tämä | tuo | se | joka | mikä | kuka | mikä | kumpi | itse- suff.poss. |
toinen | ||
| plur. | me | te | he | nämä | nuo | ne | jotka | mitkä | ketkä | mitkä | kummat | ||||
| Pronomina indefinita | |||||||||||||||
| joka — jokainen — joku — jompikumpi — kukaan — mikään — kumpikaan — eräs — kaikki — molemmat — moni — muu — muutama — sama — toinen — muuan — itse — ainoa | |||||||||||||||
Dictiones derivatae
[ /-]- pronomen reflexivum itse-
Adiectiva
Appellatio pronuntiatusque
[ /-]- /ˈit̪.se(ʔ)/
Notatio
[ /-]Verbum proprium linguarum Uralicarum.
Nomen substantivum
[ /-]itse