William Jennings Bryan

William Jennings Bryan
"Taasko ne kehtaavat pilkata minua? No, kolmas kerta toden sanoo." Bryan toteaa lukiessaan republikaanimyönteistä lehteä v. 1907.
Koko nimi: katso tuosta ylhäältä Syntymäaika: 19. maaliskuuta 1860 Syntymäpaikka: jossain päin Nebraskaa, Yhdysvallat Uskontokunta: presbyteeri Kuolintapa: Hiusten väri: musta, myöhemmin kaljuuden myötä olematon Saavutukset: kieltolaki, Valkoiseen taloon pääsemättömyys Miksi mainitaan Hikipediassa: Ihan riittävän nolo jätkä tänne. Pilkkanimet: William-Jeesus-Bryan, Vili Hopea

”Jos pitäisi valita luopuako uskonnosta tai koulutuksesta, valitsisin koulutuksen.”

~Bryan (ei kun ihan oikeasti)

William Jennings Bryan (19. maaliskuuta 1860 - 26. heinäkuuta 1925) oli amerikkalainen poliitikko, ilonpilaaja, hihhuli ja kolminkertainen häviäjä maan presidentinvaaleissa. Bryanin suurimmiksi ansioiksi politiikan saralla lasketaan yleisesti oman puolueensa Valkoisen talon ulkopuolella pitäminen kuudentoista vuoden ajan vuosina 1897 - 1913 ja epäsuoraan miljoonien dollarien tuhlaamiseen kieltolain ylläpitoon vuosina 1920 - 1933.

Mikäli ylläolevan haluaa kiteyttää vielä selkeämpään muotoon: Bryan on Yhdysvaltain Päivi Räsänen.

Lapsuus ja nuoruus

Bryan syntyi Silas ja Mary Bryanin kiusaksi Nebraskassa vuonna 1860. Hänen lapsuutensa koostui lähinnä kirkossakäynnistä ja pastorin retoriikan apinoinnista.

Vuonna 1888 Bryan kertoi joutuneensa Missourijoessa asuvan valtavan kalan nielemäksi kieltäydyttyään ensin lähtemästä Washingtoniin varoittamaan kaupungin tuhoutumisesta, jos se ei lopettaisi paheellista elämäänsä (mm. kultakannan noudattaminen, rikkaiden liikemiesten rikastuttaminen ja laittomien mäyrätappeluiden järjestäminen). Bryan oli kalan vatsassa ollessaan kuitenkin muuttanut mielensä ja hänet valittiin kongressiin demokraattisen puolueen ehdokkaana vuonna 1890. Myöhempi tutkimus on osoittanut, että Bryan todella vietti muutamia toveja Missourijoessa, mutta todellisuudessa tämä tapahtui tervaan ja höyheniin tahrittuna ja tynnyriin sullottuna - paikallinen kapakanpitäjä oli kyllästynyt Bryanin jokapäiväiseen saarnaamiseen alkoholin paheellisuudesta.

Yritykset presidentiksi

1896

Vuonna 1896 Bryanista tuli demokraattisen puolueen presidenttiehdokas, osittain koska kukaan ei uskaltanut sanoa vaahto suussa saarnaavalle nuorelle miehelle toisinkaan. Hän kampanjoi kiihkeästi republikaanien ehdokasta William McKinleytä, kultakantaa, suuryrittäjiä, panimoyrittäjiä ja Amerikan vapaa-ajattelijoiden liittoa vastaan. McKinley voitti silti hänet vaaleissa selvästi, vaikka Bryan olikin saanut paljon maan vähäosaisempia äänestäjiä puolelleen.

”	T-tuota, lupaan että ensi kerralla se menee paremmin.	”
~Bryan vakuuttelee äänestäjiään tunnustettuaan tappionsa

1900

Vuonna 1896 1900 Bryanista tuli demokraattisen puolueen presidenttiehdokas. Hän kampanjoi kiihkeästi republikaanien ehdokasta William McKinleytä - joo, eiköhän se tullut selväksi jo edellisellä kerralla. Tällä kertaa tosin kävi niin, että McKinley murhattiin pian uudelleenvalintansa jälkeen ja varapresidentti Theodore Rooseveltistä tuli presidentti - ja samalla maan historian nuorin presidentti koskaan, joka oli ollut myös Bryanin haaveena.

”	Hei, tuon piti olla minun ansioni!	”
~Bryan oli todella huono häviäjä

1908

Vuonna 1896 1900 1908 Bryanista tuli demokraattisen puolueen presidenttiehdokas. Hän kampanjoi kiihkeästi republikaanien ehdokasta William Howard Taftia, kultakantaa, suuryrittäjiä, panimoyrittäjiä ja Washingtonissa sijatsevaa Penan Uppopaistogrilliä - josta Taft hankki välipalansa - vastaan. Taft, joka oli sairaalloisen ylipainoinen ja viiksekäs möhkäle, ts. jokseenkin täydellinen mediaseksikkyyden vastakohta, onnistui kuitenkin voittamaan Bryanin ja nöyryyttämään tätä jo kolmannen kerran. Bryan kirosi tiettävästi ensimmäisen, viimeisen ja ainoan kerran elämässään.

”	Voi hiivatti!	”
~Bryan. Hänen äitinsä lähetti myöhemmin sähkeen Nebraskasta, jossa torui poikansa kielenkäyttöä.

Ulkoministerinä

Presidentti Woodrow Wilson nimitti Bryanin ulkoministerikseen vuonna 1913 sen jälkeen kun hänen ehdotuksensa tyhjästä tuolista ulkoministerinä kaatui kongressissa äänin 534-1. Wilson teki itse kaikki ulkopoliittiset ratkaisunsa, mistä seurasi se, että Bryanin toimisto hänen toimiessaan ulkoministerinä oli yksi Yhdysvaltain valtionhallinnon historian karuimmista näyistä - sinne ei astunut juuri kukaan, eikä sinne saapunut lainkaan postia. Bryanille jäi näin enemmän aikaa lukea Raamattua ja heittää tikkaa McKinleyn, Rooseveltin ja Taftin muotokuvia päin. Wilson antoi lopulta Bryanille kenkää saatuaan edes hiukan paremman miehen tilalle.

Maanvaivana

Poliittisen ikiehdokasuransa päätyttyä Bryan otti asiakseen tuhota Yhdysvaltain julkisuuskuvaa ajamalla kieltolakia ja vastustamalla evoluutioteorian opetusta siinä käsityksessä, että tiesi jo tarpeeksi aivan kaikesta. Bryan nöyryytti maataan viimeisen kerran vuoden 1925 Scopesin oikeudenkäynnissä kreationistipuolella laukoen pöytäkirjaan mm. sellaisia viisauksia kuin "En väittäisi ihmisen olevan suolaa tai hänen lihansa koostuvan suolasta", "Kristinusko on tyydyttänyt minua niin hyvin, etten ole ikinä etsinyt argumentteja sitä vastaan", "Vedenpaisumus tapahtui vuonna 2348 eKr.", "Minulla ei ole mitään käsitystä maapallon iästä". Bryanin käsityksen mukaan evoluutioteoria oli tuomittava ja epätosi, koska se ei erikseen opettanut etiikkaa. Bryan kuoli viisi päivää oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen, kun hänen aivonsa kieltäytyivät yhteistyöstä. Oikeudenkäyntiä seurannut toimittaja H. L. Mencken kerskui tämän jälkeen, että "tapoimme sen paskiaisen", mikä on turhan kunnioittavaa puhetta Bryanin kaltaisesta vainajasta.

Bryanin perintö

»[H]änen poliittisen filosofiansa kokonaisuus voidaan tiivistää kahteen väitteeseen, joista kumpikaan ei ole tosi. Ensimmäinen väite kuuluu, että tavalliset ihmiset ovat viisaita ja rehellisiä, ja toinen, että kaikki, jotka kieltäytyvät tästä uskomasta, ovat konnia. Jos nämä kaksi väitettä poistetaan, ei Jennigsistä jää jäljelle muuta kuin jokseenkin rasvainen kaljupää, joka pitää suutaan auki.»
(H. L. Mencken)

Viime aikoina on pohdittu, miksi Yhdysvaltain uuskonservatiiviliikkeen edustajat - Ted Cruz, Rick Santorum ja niin edelleen - eivät nosta Bryania jalustalle, vaikka tämän arvomaailma käykin lähes yksi yhteen heidän arvomaailmojensa kanssa. On olemassa kaksi kilpailevaa teoriaa tätä selittämään:

1. Bryan oli demokraatti ja Cruz ja Santorum taas republikaaneja.
2. Heilläkin on arvokkuutensa.

Teoriaa 2 pidetään todennäköisempänä.