Väinö I

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lizardsex.jpg Tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa ainakin artikkelin Hiisikuningas Kragg kanssa, joten artikkelit pitäisi saattaa yhteen mahdollisimman nopeasti.
Keskustelusivulla voit kertoa paritusajatuksistasi tarkemmin.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Väinö I.
Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä Väinö I

Väinö I (oik. Prinz Und Landgraf Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel) (s. 1. toukokuuta 1868, k. 28. toukokuuta 1940). Oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen itsenäisen Suomen kuningas vuonna 1918.

Historiaa[muokkaa]

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Tosin kukaan ei huomannut sitä, koska muilla kansoilla oli muutakin puuhaa.

Koska Suomi oli aikoinaan ollut osa Ruotsin kuningaskuntaa ja myöhemmin osa Venäjän keisarikuntaa. Eduskunta vanhasta muistista julisti Suomenkin "itsenäiseksi, täysivaltaiseksi ja jakamattomaksi Suomen kuningaskunnaksi". Tämä tapahtui 6. joulukuuta 1917.

Eduskunnan alkuperäisen ehdotuksen mukaan, Suomeen tulee perustaa perinnöllinen Suomen Kuninkaan virka (Palkka 1 000 000 markka/vuosi[1][2], nykyrahassa 1 171 261 /vuosi [3] Vertailun vuoksi mainittakoon, että nykyinen Tasavallan Presidentti saa palkkaa ”vain” 160 000 €/vuosi[4][5].

Eduskunta ehdotti aluksi kuninkaanvirkaan Saksan keisarin Vilhelm II:n poikaa, mutta sanomalehdissä suoritetussa postikortti–, telegrammi– ja telefooniäänestyksessä idea hylättiin[6]. Innokkaimmat germaanikuninkaan kumartajat Suomessa olivat P. E. Svinhufvud, C. G. E. Mannerheim ja J. K. Paasikivi, jotka pyrkyröivät itsensä sittemmin tasavallan kuninkaiksi.

Akseli Gallen-Kallela piirteli tupakka-askin kanteen luonnokset kruunusta ja valtikasta, mutta hanke kariutui, kun tapahtui jotakin, mitä nokkelat suomalaismonarkistit eivät olleet osanneet ottaa huomioon: Saksa hävisi sodan, keisari Vilhelm II luopui kruunusta ja Suomi oli jäämässä diplomaattisen kivakerhon ulkopuolelle valtaistuimellaan häntä koipien välissä Alankomaihin luikkineen ex-monarkin hyödytön lankomies. Tässäkään vaiheessa monarkistit eivät keksineet, mitä oikein pitäisi tehdä, ja niinpä Friedrich Karl pelasti osaamattomat juntit enemmältä kiusaantumiselta lähettämällä Suomeen postikortin, jossa ilmoitti luopuvansa kruunusta, jota ei koskaan ollut päässään pitänyt.

Suomen kuninkaana[muokkaa]

Hänen toimiessaan Suomen kuninkaana oli koko hänen arvonimensä ainakin: Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä Väinö I[7]

Triviaa[muokkaa]

  • Suomen kruununprinssi Wolfgang (18961989), palveli jatkosodassa Suomeen sijoitetuissa Saksan armeijan joukoissa ja sai Suomen III luokan Vapaudenristin vuonna 1943.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke#Monarkian_valmistelut
  2. Kysessä oli 1 000 000 markkaa vuoden 1917 rahaa, erinäisiä rahauudistuksia on sen jälkeen tehty vuosina 1963 ja 2002 (Toim. Huom.)
  3. http://service.nordea.com/nordea-openpages/fi/calculators/moneyValue.action?language=fi
  4. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110035
  5. Palkkio on veroton ja sisältää myös eräitä työsuhde-etuja (Toim. Huom.)
  6. Vuonna 1918 ei ollut tekstiviestejä tai Internetiä
  7. Tuo nimessä oleva "I" tulee lausua sanana "ensimmäinen"