Urho Kaleva Kekkonen

Tämä artikkeli sisältää vähintäänkin kepulia sisältöä ja sen lukeminen aiheuttaa sienten kasvua varpaiden- sekä muissa väleissä!

Jos luet tätä artikkelia, saatat hajota mustaksi kull mullaksi! Jos et kuitenkaan hajoa, saatat ruveta väyrystelemään jo vanhastaan. Jos etsit artikkelia jostain älyllisemmästä ja laillisemmasta, kokeile Satunnainen sivu -toimintoa.

Urho Kaleva Kekkonen

Suomen presidentti
vallassa	1956–1982
edeltäjä	Juho Kusti Paasikivi
seuraaja	Mauno Koivisto
syntyi	3. syyskuuta 1900 Pielavesi
kuoli	31. elokuuta 1986 Tamminiemi, Helsinki
puolue	Keskusta

”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...”

~Väinö Leskinen

”Kekkonen, Kekkonen, Fagerholm...”

~Väinö Leskinen

”Saatanan tunarit...”

~Urho Kaleva Kekkonen

”Presidentti on jälleen valittu tasavallan Kekkoseksi”

~Yle Suomen kansalle

”Syyttäkää minua, Kekkosta kaikesta.”

~Kekkonen ulkopolitiikasta

”Pulunnussija.”

~Pekka Siitoin

Urho Kaleva Kekkonen, myös nimillä "Kerho Ukkonen" ja "Urpo Kepponen" (s. 3. syyskuuta 1900 – k. 31. elokuuta 1986), oli Suomen tasavallan piällysmies, Kekkoslovakian Piällysmiäs ("Johtaja" Kekkoslovakian virallisella ulkosuhdejargon-kielellä), Suurin Suomalainen, savupirtin poika, Urkki, UKK, myllykirjoittaja, diktaattori, geriatrikko, huippuluokan yleisurheilija, hiihdon moninkertainen maailmanmestari ja pohjoismaiden huomattavin sodanjälkeisen ajan poliitikko. Kekkonen toimi ministerinä ja pääministerinä useita kertoja ennen valintaansa tasavallan piällysmieheksi vuonna 1956. Urho Kekkonen on kuolemansa jälkeen valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Urho Kaleva Kekkosen Kirkon ylipappi, tohtori Juhani Suomi johtaa rekisteröityä maalaisliittolais-uskonnollista yhdyskuntaa, joka on kanonisoinut Kekkosen kirjoitukset ja jonka tunnusmerkkeihin kuuluvat pyhiinvaellusmatkat Lepikon torppaan ja Tamminiemeen sekä suurehkojen silmälasien käyttö. Lisäksi yhdyskuntaan kuuluvan tulee syödä salaattia hitaasti huulilla pureksien ja juoda päivässä 20 litraa maitoa tonkasta, aivan kuten Kekkonen itsekin teki. Tonkka on nähtävillä Kansallisen Kekkosmuseon tiloissa. Fagerholm kirjoitti Urho Kalevan urotöistä eepoksen, Kalevalan, jota luetaan edelleenkin Suomessa.

3. syyskuuta vietetään Urho Kekkosen päivää, jota vietettiin ensimmäisen kerran 1956.

Lapsuus ja merkit piilevästä johtajuudesta

Kekkonen ei hemohesia tarvinnut, vaan urheili puhtaasti neuvostoliittolaisten viljapohjaisten tislausprosessin seurauksena syntyneiden juomien voimalla. Perässähiihtäjät yrittävät turhaan tavoittaa presidenttiä. Hän hiihti lapsenakin kouluun kesät talvet.

Urho Kaleva Kekkonen syntyi pikkuruiseen savupirttiin vuonna 1900, kun maailma oli uuden vuosisadan kynnyksellä. Kekkonen oli tuon uuden ajan airut. Kun tsaari Nikolai II sai kuulla, että suomalaisille on syntynyt kuningas, jonka mahti jättäisi Romanovien mahdin kauas taakseen, antoi hän käskyn tappaa kaikki Ylä-Savon poikalapset. Kekkosen perhe kuitenkin pakeni Nälkämaan sankkoihin metsiin ja vältti tsaarin kuolemanpartiot palaten kotipirttiinsä, kun vaara oli väistynyt. Kekkosten perheen sanotaan pärjänneen piilopaikassaan sammalta ja puun kuorta syömällä. Pitkälti tämän takia Suomen Lappi on puutonta ja kivisen karua tundraa.

Kekkonen oli poikana tunnettu urheilija, ja etenkin hiihtämisestä hän piti kovasti. Kekkonen itse tunnusti asian vuonna 60 jUKK (jälkeen UKK:n) kirjoittamalla muistelmiensa ensimmäiseen luonnokseen: "Olin poikana tunnettu urheilija, ja etenkin hiihtämisestä pidin kovasti." Kekkonen hiihtikin pitkän koulumatkan (722 km edestakaisin) joka päivä kesät talvet. Toisinaan Kainuun metsissä vaanivat karhut sattuivat Pikku-Urkin tielle, mutta tämä peittosi pedot kevyesti suksisauvoillaan ja nylki ne. Kekkosen opettaja Obi-Wan Kenobi saikin lahjaksi useita karhuntaljoja, joita hän ylisti sanoen, ettei ollut milloinkaan nähnyt yhtä erinomaista nylkijää kuin pikku Kekkonen. Koulu Kekkoselta ei sujunut aivan yhtä hyvin kuin hiihto. Kekkosen päästötodistuksen alin arvosana on 5, jonka hän sai venäjän kielestä. Kekkonen tuntui poikana inhonneen venäjän kieltä ja uhosi useasti, että hän ei "ryssää kumarra koskaan" (mutta kuinkas sittemmin hieman kävikään). Eräs harvinainen piirre Kekkosessa oli, että oli syntymästään saakka kalju. Kekkonen kierteli nuoruusvuosinaan kesäisin pohjoissuomalaisen sirkuksen matkassa, jossa hän esiintyi Kaljupäisen Kummajaisen nimellä. Nuorena miehenä Kekkonen oli myös 1918 lahtarina Haminassa.

Kekkonen hiihtää viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon ensimmäisellä kaudellaan.

Poliittinen ura

Kekkonen liittyi jo nuorella iällä Maalaisliittoon ja nousi maatalousministeriöön, missä hän toimi nuorempana hallitussihteerinä 1933–1944. Sota-aikana Kekkonen, jonka loistavat kyvyt eivät säästäneet ketään hämmästykseltä ja pelonsekaiselta ihailulta, toimi Siirtoväen huollon keskuksen johtajana sekä Suomen jediritariston kouluttajana. Urho Kekkonen saikin sodan jälkeen tunnustuksena uutterasta toimimisesta jedihommissa ensimmäisen luokan Skywalkerheimin suurristin.

Pääministeri Kekkonen

Kekkonen toimi pääministerinä 1951, 1951–1953, 1953 ja 1954. Hän toimi myös oman hallituksensa ulkoministerinä vuodesta 53 jUKK., 1. valtiovarainministerinä vuodesta 54 jUKK. ja kaikkina ministereinä vuodet 55 jUKK.–56 jUKK. Kekkoselle ei tuottanut lainkaan vaikeuksia pitää hallussaan kaikkien valtioneuvoston jäsenten virkoja, ja hän suoriutui yksimielisen, joskin maalaisliittolaisen aikalaismielipiteen mukaan loistavasti.

Presidentti Kekkonen

Kekkosen vaalimainos

Kekkonen oli Maalaisliitolle itsestään selvä valinta vuoden 56 jUKK. presidentinvaaleihin, kun presidentti Juho Kusti Paasikiven toimikausi päättyi ja Kekkonen kävi köyttämässä hänet vuoteeseen, jotta hän ei voisi asettua enää ehdolle. Kekkosen tärkeimmäksi haastajaksi ilmaantui SDP:n Karl-August Fagerholm, joka sai huippujännittävässä valitsijamiesvaalissa 149 ääntä, kun Kekkosen äänisaalis oli 151. Mikäli äänet olisivat menneet tasan, olisi arpa ratkaissut presidentin Suomen tuolloisessa järjestelmässä, jota Kekkonen myöhemmin kuvasi "taantumuksellisen demokraattiseksi". Kekkonen otti myöhemmin selville "valitsijamies No. 151":n henkilöllisyyden ja kustansi tälle laajahkon huvila-alueen Monacosta. 149 väärässä ollutta pääsivät Suomen Mongolian-lähetystöön elinikäisiin virkoihin.

Yleislakko ja Kekkoslovakian synty

Kekkosen virkaanastujaisia seuraavana päivänä puhkesi yleislakko. Kekkonen käytti ovelasti tulenarkaa tilannetta ja julisti Suomen Tasavallan lakkautetuksi. Hän perusti uuden Kekkoslovakian Kansantasavallan ja julistautui sen piällysmiäheksi. Kekkonen lakkautti poliittiset puolueet, perusti tilalle Konsensuksen ja ryhtyi laatimaan uuden kansantasavallan perustuslakia. Perustuslaki päätyi Guinnessin ennätyskirjaan, sillä se oli kaikkien aikojen lyhin. Presidentillinen parturi joutui työttömäksi.

Kekkoslovakian perustuslaki

§1. Kekkoslovakia on hallitusmuodoltaan demokraattinen kansantasavalta, jossa valta on kansalla, jota edustaa Urho Kaleva Kekkonen, joka voidaan valita uudelleen niin kauan kuin hän sallii.

§2. Mikäli tästä laista tulee epäselvyyksiä, Urho Kaleva Kekkonen ratkaisee ne yksin.

Kekkonen lähti toisen virkakautensa alkajaisiksi 600 kilometrin hiihtolenkille.

Kekkoslovakian kulttihahmo

Kekkonen kävi Kimien luona kylässä antamassa vinkkejä henkilökultin luomiseen.

Kekkosesta tuli Kekkoslovakian piällysmiähenä suomalaisten ja Neuvostoliiton johdon suursuosikki. Kekkosesta maalattiin useita tauluja, hänestä kirjoitettiin runoja ja lauluja, ja hänen teostaan "Pieni Kalju Kirja" myytiin miljoonittain. Kekkosen patsaita pystytettiin ympäri maata. Niistä suurin, Hämeenlinnassa sijainnut 170 metrin korkuinen Urkki-näköispatsas kaatui syysmyrskyn aikana 70 jUKK. tuhoten useita kaupungin kortteleita alleen. Kekkonen valittiin piällysmiäheksi kaikkiaan viidesti. Vertaansa vailla olevan poliittisen uransa aikana Kekkonen teki 926 valtiovierailua, joista 912 suuntautui Neuvostoliittoon, missä hän mm. oleskeli koko vuosien 71 jUKK. ja 74 jUKK. välisen ajan. Kekkonen voitti Nobelin rauhanpalkinnon kaikkiaan 15 kertaa rikkoen kaikki ennätykset myös tässä, kuten kaikessa, mihin hän vain ryhtyi.

Kekkonen lähdössä neljännellä kaudellaan Norjaan noutamaan Nobelin rauhanpalkintoa.

ETYK

Kekkosen uran huippuhetkenä pidetään hänen vuonna 75 jUKK. Kekkosgradissa (nyk. Helsinki) isännöimäänsä Euroopan Turvallisuus -ja Yhteistyö-Kekkosta ETYKiä. Maailman johtajat saapuivat paikalle juhlistamaan Kekkosen 75-vuotissyntymäpäiviä. Kekkonen sai tämän tapahtuman kunniaksi samana vuonna erikois-Nobelin, joka koostui 75 yhteensulatetusta Nobel-mitalista ja jääkiekon olympiakullasta.

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...

Kekkonen saavutti urallaan kaiken, minkä suomalainen mies voi saavuttaa. Hänen suurenmoinen elämäntyönsä ei voi olla elähdyttämättä jokaista oikeudentuntoista suomalaista, joka ymmärtää hyvien ja luottamuksellisten suhteiden merkityksen. Jos Kekkosta ei olisi ollut, hänet olisi pitänyt keksiä, kuten eräs suomalainen laulu- ja soitinyhtye valtioviisaasti totesi. Kekkosen ansioluettelosta löytyy mm.

• seitsemän Oscar-palkintoa (paras ohjaus neljä ja paras miespääosa kolme kertaa)
• Lenin-kunniamerkki
• Nikita Hrushtshevin Paras Kaveri -kunniasertifikaatti
• kuusi F1-maailmanmestaruutta (sarjan alkuajoilta 1930-luvulta)
• 88 kultalevyä Suomessa (Kekkosen single "Hyvät ja luottamukselliset suhteet" soitettiin monessa paikassa kirjaimellisesti puhki)
• 15 viikkoa brittilistan kärjessä 76 jUKK.

Kekkonen osallistui Finlandia-hiihtoon viidennen kautensa alussa. Hän voitti ylivoimaisesti siitä huolimatta, että hiihti muihin nähden kolminkertaisen matkan.

"Suomettuminen" ja toisinajattelijat

Kekkosen valovoimaisen kulta-ajan pimeiksi ilmiöiksi on kutsuttu ns. suomettumista ja Kekkoslovakian suhtautumista toisinajattelijoihin. Suomettuminen on terminä idioottimainen ja valheellinen, sillä Kekkonen johti Kekkoslovakiaa. Jos joku tietämätön imperialistis-aggressiivis-taantumuksellinen ryhmä haluaa vaarantaa kansamme, ja sen suurimman neron maineen, olemassaolon ja elämäntyön, se voisi sentään vaivautua käyttämään oikeaa termiä "kekkoslovakisoituminen", joka sitä paitsi oli sataprosenttisesti myönteinen ilmiö. Kekkonen oli tarkka arvovallastaan, mikä näkyi aivan luonnollisesti siinä, ettei hän pitänyt siitä, että hänen kanssaan oltiin eri mieltä. Kuvaava esimerkki on oikeuskansleri Olavi Honka, joka asettui Kekkosen vastaehdokkaaksi vuoden 1962 piällysmiähenvaaleihin. Honka veti ehdokkuutensa pois Neuvostoliiton hämmästyttävän sopivaan aikaan saapuneen nootin vuoksi. Tämän jälkeen hän katosi mystisesti. 1990-luvun historiantutkimus on osoittanut, että Honka retusoitiin pois useista valokuvista, joissa hän esiintyi. Hän katosi myös suurimpien sanomalehtien arkistoista ja kirjastojen tietosanakirjoista ja Kuka kukin on -teoksista. Yleisesti ottaen Kekkosta pidetään kuitenkin erittäin lempeänä ja hyväntahtoisena mallihallitsijana.

Kekkosen naispuoliset poliittiset asiantuntijat

Kekkonen tuli tunnetuksi tehokkaasta tavastaan käyttää naispuolisia poliittisia asiantuntijoita asemansa pönkittämiseksi. Heihin lukeutuivat muun muassa seuraavat naispuoliset poliittiset asiantuntijat.

• Tabe Slioor
• Urho Kaleva Kekkosen aviovaimo Sylvi Kekkonen

Huhuttiin Kekkosen käyttäneen näiden lisäksi myös monien muiden naispuolisten poliittisten asiantuntijoiden monipuolisia kykyjä. Lukuisat Kekkostutkijat ja -asiantuntijat, mukaanlukien Juhani Suomi, ovat kiistelleet naispuolisten poliittisten asiantuntijoiden merkityksestä Suomen poliittiselle kulttuurille 1930-luvulta aina 2010-luvulle saakka. On väitetty, että naispoliitikkojen kuten Jutta Urpilaisen menestys perustuu Kekkosen aloittamalle kulttuurille käyttää naispuolisia poliittisia asiantuntijoita.

Kekkonen poistuu näyttämöltä

Kekkonen erosi virastaan 81 jUKK. 9, jonka jälkeen piällysmiäheksi valittiin alle vuodeksi Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen, jota seurannut Mauno Koivisto toisella kaudellaan virallisesti lakkautti Kekkoslovakian vuonna 88 jUKK.. Kekkonen erosi vedoten terveydellisiin syihin. Tämä herätti ihmetystä, sillä Kekkonen oli vuoden 80 jUKK. Moskovan olympialaisista tuonut kotiin 57 mitalia, joista 20 oli kultaisia. Monet uskoivatkin, että Kekkonen halusi vetäytyä viisaan lepoon kirjoittamaan muistelmiaan ainutlaatuisesta elämästään. Muistelmia ei kuulunut ja tyrmistys oli suuri, kun tieto Kekkosen kuolemasta saapui 86 jUKK.. Presidentti Koivisto julisti kolmen vuoden maansurun.

Kekkosen perintö

Hikinewsissä on uutinen

Keskusta asetti Urho Kekkosen eurovaaliehdokkaaksi

Kekkosen henkinen perintö on yhtä monumentaalinen kuin hänen silmälasinsa, ja Suomessa toimiikin mm. UKK-instituutti, UKK-arkisto, UKK-museo, UKK-pankki, UKK-teemapuisto, UKK-veneenveistämö, UKK-kansallispuisto, UKK-siltainsinööriopisto ja UKK-päiväkoti. Kekkonen jätti jälkeensä myös vahvan aineellisen perinnön. Suurin osa häntä esittävistä monumentaalipatsaista myytiin 1980–90-lukujen taitteessa Pohjois-Koreaan, missä ne pääsivät uusiokäyttöön, kunhan niiden kasvonpiirteitä oli ensin muokattu.

Kekkosen paluu

Evankelista-apostolit Paavali Matteus Väyrynen, Matteus Daniel Vanhanen ja Markus Johannes Kastaja Uusipaavalniemi ovat pitämässä saarnaa Suomen kansalaisille Vapahtajansa muistoksi vuonna 2008.

Monet eivät edelleenkään usko Kekkosen kuolleen vaan sanovat hänen ainoastaan vetäytyneen jonnekin odottamaan hetkeä, jolloin hänen maansa, Kekkoslovakia ja Suomi, jälleen tarvitsevat häntä. Silloin hän palaa ja pelastaa suomalaiset tai lähettää heidät helvettiin ja Suomeen jälleen kerran saapuu uusi kulta-aika, jolloin ei ole sotia ja jolloin Kekkonen on oikeudenmukaisuudella hallitseva maanpiiriä.

Taiteilijan näkemys siitä, kuinka Kekkonen palaa maan päälle perinteisin tavoin hiihtäen.

Keskustalaisille Urho Kaleva Kekkonen on suorastaan pyhä. Monet keskustalaiset poliitikot ovatkin uusliberalismin nousun jälkeen usein muistuttaneet kansalaisia onnellisista ajoista Kekkosen "siipien" suojassa. Näitä saarnoja on tullut yhä vain harveneva joukko kuuntelemaan, koska suomalaisten usko rahan valtaan on aikojen saatossa vain kasvanut. Keskustalaiset kuitenkin uskovat, että jonain päivänä heidän ilosanomaansa tullaan vielä laajaltikin kuuntelemaan. Näissä saarnoissa Kekkosen paluuseen viitataan symbolisesti, mutta niissä ei suljeta pois Kekkosen todellistakaan paluuta.

Nykyisten tutkimusten mukaan voidaan olettaa Kekkosen odottelevan jossain erämieheksi naamioituneena.

Sekalaisia faktoja

• Kekkonen oli kosmonautti - ja kyllä se siellä avaruudessa votkasta nautti.
• Kun Kekkonen kuoli, Suomen Eduskunnan suuri väliverho repesi keskeltä kahtia, ylhäältä alas asti.
• Kekkonen on ainoa Suomen presidentti, joka on tavannut John F. Kennedyn.
• Kekkonen pystyi juomaan sekä Nikita Hrushtshevin että Leonid Brezhnevin pöydän alle. Itseään hän ei sen sijaan kyennyt juomaan pöydän alle, vaikka kovasti yrittikin.
• Kekkonen tuhosi juomisellaan 7 avioliittoa, joista kaksi olivat hänen omiaan.
• Kekkosta ei ole haudattu Kremlin muuriin, mutta hän rakensi sen.
• Kekkoselle tarjottiin 1970-luvulla Ruotsin kuninkuutta, mutta hän kieltäytyi.
• Kekkonen ehkä unohti, mutta anteeksi hän ei antanut milloinkaan.
• Paavi Benedictus XVI julisti Kekkosen autuaaksi vuonna 2005. Vatikaani valmistelee parhaillaan Kekkosen pyhimykseksijulistamista. Mikäli hanke toteutuu, Kekkosesta tulee ensimmäisenä protestanttina roomalaiskatolisen kirkon tunnustama pyhimys.
• Kekkonen kuuluu kolmella kirjaimella tunnettujen suurmiesten sarjaan (JFK, LBJ, UKK).
• Kekkonen ampui kerran 283 691,4 fasaania kolmen tunnin metsästysretkellä Unkarissa.
• Kekkonen maalasi Sikstuksen kappelin kattofreskot.
• Kekkonen teetätti silmälasinsa Wärtsilän telakalla.
• Kekkonen kiipesi taatelipalmuun virallisella vierailulla Tunisiaan vuonna 65 jUKK., minkä jälkeen hän ei enää uskaltanut tulla allas ja palokunnan piti noutaa hänet tikasautolla. Joittenkin lähteitten mukaan alastulo ei johtunut uskalluksesta, vaan siitä, että Kekkonen oli tavannut puun latvassa apinan ja puhui tämän kanssa politiikkaa.
• Kekkosella ei ollut parasta kaveria.
• Kekkonen kykeni näkemään tulevaisuuteen. Tästä kyvystä oli apua, kun hänen muistinsa alkoi reistailla.
• Kekkonen kirjoitti yli 3000 pyllykirjettä, joiden sisältö koostuu suurelta osin kirosanoista ja rahvaanomaisista ilmauksista Kainuun suunnalta.
• Vaikka Kekkonen oli kalju, oli hänen parrankasvunsa poikkeuksellisen runsas. Hänen täytyi ajaa partansa jopa kuusi kertaa päivässä.
• Kekkosen kunto 80-vuotiaana vastasi 18-vuotiaan normaalikuntoa. 70-vuotiaana Kekkosen kunto oli vastaavasti vastannut vastasyntyneen vauvan kuntoa. Tällä hetkellä Kekkosen kunto vastaa 111-vuotiaan auton kuntoa (ja ensi vuonna 112-vuotiaan).
• Kekkonen suunnitteli Suomelle kuulentoja sisältävää avaruusohjelmaa 1960-luvulla, mutta unohti koko jutun vaihdettuaan poikkeuksellisen rankasti vapaalle.
• Professori Juhani Suomella on copyright Kekkosen nimeen.
• Tarinan mukaan Kekkosen kesämökkinaapurissa syntyi lapsi. Koska syntymäpaino haluttiin saada selville eikä vaakaa ollut, keksittiin lainata Kekkosen kalavaakaa. Poika painoi 15,7 kiloa.
• Vuonna 1958 Kekkonen kehitti turboahtimen hiihtäessään Venäjälle tappelemaan sen hetkisen Neuvostoliiton hallituksen kanssa. Kekkosen maine rehvakkaana tyyppinä sai alkunsa kärhämästä, jossa sen hetkinen ikuinen kakkonen K.A. Fagerholm joka oli hiihtoreissulla mukana vain vittuillakseen väitti että "Hyvä Urho, tuon sinun keksimäsi niin sanotun turboahtimen pyörintänopeus ei missään nimessä täydellä kaasulla voi olla lähemmäs 200 000 kierrosta minuutissa eikä lämpötila missään nimessä yli 800 astetta.", mistä Kekkonen suivaantui ja lasautti Fagerholmia nenään.
• Kekkonen esti Pikku Kakkosen 67 vuodeksi vaimonsa Sylvian kuoltua.
• Epäillään, että Urho Kaleva Kekkonen on Suomen ainoa presidentti. Kyseinen väite perustuu siihen tosiasiaan, että hän hallitsee presidenttinä aina ja iankaikkisesti ja vielä sen jälkeenkin.
• Kekkonen näytteli nuorena Klonkun roolin elokuvassa Taru Sormusten Herrasta.
• Kekkonen on vielä elossa, ja pitää nykyään bordellia Sulo Aittoniemen toivomuksesta.

Katso myös

• Suomen presidentti
• Kekkoslovakia
• Suomen presidentinvaali 1962
• Paasikiven-Kekkosen linja
• YYA-sopimus
• Neuvostoliitto
• hiihto
• kalastus
• Tamminiemi
• kekkoslasit
• dementia
• kek-kone
• turboahdin

Aiheesta muualla

• Kekkonen on tilanteen tasalla. YYA-Suomessa tämä oli normaalia poliittista diskurssia.

edeltäjä: Juho Kusti Paasikivi

Suomen tasavallan presidentti 1956–1982

seuraaja: Mauno Koivisto

edeltäjä: –

Kekkoslovakian kansantasavallan piällysmiäs 1956–1982

seuraaja: Homer Simpson

edeltäjä: Karl-August Fagerholm

Suomen pääministerit 1950-1956

seuraaja: Sakari Tuomioja

Suomen presidentit
	K. J. Ståhlberg - Lauri Kristian Relander - P. E. Svinhufvud - Kyösti Kallio - Risto Ryti - C. G. E. Mannerheim - J. K. Paasikivi - Urho Kekkonen - Mauno Koivisto - Martti Ahtisaari - Tarja Halonen - Sauli Niinistö

Suomen eduskunnan puhemiehiä ja -naisia

P. E. Svinhufvud (n) - Oskari Tokoi (sd) - K. J. Ståhlberg (n) - Kullervo Manner (sd) - Johannes Lundson (n) - Lauri Ingman (v) - Ernst Nevanlinna (v) - Paavo Virkkunen (v, kok) - Lauri Kristian Relander (m) - Kyösti Kallio (m) - Wäinö Wuolijoki (sd) - Kyösti Kallio (m) - J. E. Sunila (m) - Väinö Hakkila (sd) - K.-A. Fagerholm (sd) - Urho Kekkonen (m) - V. J. Sukselainen (m) - Kauno Kleemola (m) - Rafael Paasio (sd) - Johannes Virolainen (kesk) - Veikko Helle (sd) - Ahti Pekkala (kesk) - Erkki Pystynen (kok) - Ilkka Suominen (kok) - Matti Ahde (sd) - Kalevi Sorsa (sd) - Esko Aho (kesk) - Riitta Uosukainen (kok) - Paavo Lipponen - Jukka Mikkola (sd) - Anneli Jäätteenmäki (kesk) - Timo Kalli (kesk) - Sauli Niinistö (kok) – Ben Zyskowicz (kok) – Eero Heinäluoma (sd) – Juha Sipilä (kesk) – Maria Lohela (ps) – Paula Risikko (kok) - Antti Rinne (sd) - Matti Vanhanen (kesk) – Anu Vehviläinen (kesk) – Jussi Halla-aho (ps)

Suomen pääministerit

P.E. Svinhufvud - J.K. Paasikivi - L. Ingman - K. Castrén - J. Vennola - R. Erich - J. Vennola - A. K. Cajander - K. Kallio - A. K. Cajander - L. Ingman - A. Tulenheimo - K. Kallio - V. Tanner - J. Sunila - O. Mantere - K. Kallio - P.E. Svinhufvud - J. Sunila - T. Kivimäki - K. Kallio - A. K. Cajander - R. Ryti - J. Rangell - E. Linkomies - A. Hackzell - U. Castrén - J.K. Paasikivi - M. Pekkala - K.-A. Fagerholm - U. Kekkonen - S. Tuomioja - R. Törngren - U. Kekkonen - K.-A. Fagerholm - V. J. Sukselainen - R. von Fieandt - R. Kuuskoski - K.-A. Fagerholm - V. J. Sukselainen - M. Miettunen - A. Karjalainen - R.R. Lehto - J. Virolainen - R. Paasio - M. Koivisto - T. Aura - A. Karjalainen - T. Aura - R. Paasio - K. Sorsa - K. Liinamaa - M. Miettunen - K. Sorsa - M. Koivisto - K. Sorsa - H. Holkeri - E. Aho - P. Lipponen - A. Jäätteenmäki - M. Vanhanen - M. Kiviniemi - J. Katainen - A. Stubb - J. Sipilä - A. Rinne - S. Marin - P. Orpo

Eritasoisia jumaluuksia

Viikinkijumalia:	Odin - Thor - Frigga - Tyr - Baldr - Loki
Kreikkalaisjumalia:	Zeus - Hera - Haades - Apollon - Artemis - Athene - Poseidon - Hermes - Hefaistos - Afrodite - Dionysos - Eris
Suomalaisjumalia:	Ukko - Tapio - Ahti - Väinämöinen - Ilmarinen - Ilmatar - Mette Mannonen - Uusis - Lordi - Kekkonen - Jurppa
Eqyptiläisjumalia:	Ra - Amon - Ma'at - Osiris - Thoth - Horus - Set - Bast
Abrahamilaiset variaatiot:	Kristittyjen Jumala - Allah - Jahve - Jehova - Aukkojen Jumala
Internetjumalia:	Lentävä spagettihirviö - Näkymätön vaaleanpunainen yksisarvinen - Ylläpitäjä - Lautajumala
Muita jumalia:	Epäjumala - Luontoäiti - Avaruuden jumalat - Manitou

Lähteet

.