Tyyni valtameri
Tyyni valtameri on tyyni ja valtava meri Amerikoiden ja Afrikan sekä Aasian välissä. Se kahmii kolmanneksen koko planeetan pinta-alasta ja on Wikipediankin mielestä aivan julmetun iso paikka! Se on myös vaarallinen. Tyynelle valtamerelle on hukkunut useampia ihmisiä kuin minnekään muualle. Hukkumisennätystä tosin piti hallussaan Välimeri aina siihen asti, kunnes Atlantti löydettiin vuonna 1492. Atlantin nimissä se taas pysyi aina vuoteen 1948 saakka, jolloin YK julisti myös Tyynenmeren piirissä elävät ihmiset ihmisiksi.
Historia[muokkaa]
Austronesialaisia ja muita kummallisesti nimettyjä kieliä puhuvat kansat olivat ensimmäisiä, jotka saapuivat Tyynelle valtamerelle. He perustivat kulttureita, joilla oli hieman erikoisia tapoja, kuten jättimäisten patsaiden rakentelu, kannibalismi ja lintumiehen palvominen. Espanjalaiset saapuivat 1500-luvulla lopettamaan nämä outoudet, mutta kokivat karvaan pettymyksen tajuttuaan, että outoudet olivat itse jo tehneet lopun niiden harjoittajista. Jostain kumman syystä alueen merenpinnan ylittävät kohdat nimettiin kreikan kielestä lainatuilla sanoilla, jolloin lopputuloksena oli paljon toisiaan muistuttavia paikannimiä, kuten Polynesia, Indonesia, Mikronesia, Amnesia, Eutanasia ja Filippiinit.
Seuraavina vuosisatoina Hollanti, Ranska, Iso-Britannia, Venäjä, Yhdysvallat ja Japani kahakoivat railakkaasti Tyynenmeren herruudesta. Lopulta Yhdysvallat vei voiton ja on sittemmin isännöinnyt alueella.
Eliöstö[muokkaa]
Hirvittävät meripedot ja planktonit pitävät Tyyntä valtamerta kotinaan. Jo espanjalaiset raportoivat kammottavista 20-metrisistä merimakkaroista ja suolaisen veden ahvenista, jotka väijyivät viattomia konkistadoreja näiden laivareiteillä. Hollantilaiset taas kertoivat siveettömästä, lentävästä aluksesta, jonka miehistö koostui aaveista ja purjeet alusvaatteista. Iso-Britannian merimiesten puolestaan kerrottiin pelkäävän kuollakseen Krakeniksi kutsuttua petoa, jonka he sanoivat syöneen kymmenen Hänen Majesteettinsa kuninkaallisen laivaston lippujen alla purjehtinutta alusta ja kaivelleen mastoilla hampaankolojaan. Japanilaiset kuitenkin vetivät pisimmän korren tarinoidessaan liskosta, jonka pituus liikkui siinä 100 metrin tienoilla, jonka henkäys oli kuin ydinpommin paineaalto ja joka aika ajoin rantautui terrorisoimaan Tokiota. Yhdysvaltalaiset eivät keksineet mitään omaa, vaan adoptoivat japanilaisten tarinan; tosin heidän matelijansa oli olevinaan vielä isompi.
Maantiede[muokkaa]
Tyynellä valtamerellä ei oikeastaan ole maantiedettä, koska koko paikka on lähinnä iso sammio hookaksoota, joten lienee parempi puhua merentieteestä. Valtameren pinnanmuodot vaihtelevat hyvin suuresti ja ovat itse asiassa jatkuvassa liikkeessä. Vesimassat ovat usein törmäyskurssilla maa-aineksen kanssa, jolloin on kuultavissa loiskahduksia, joita ei pidä kuitenkaan säikähtää.