Riitta Nelimarkka

„Self portrait on laadullinen, yksittäistapausta käsittelevä perustutkimus, filosofinen penetraatio omaan taiteilijaminään. Se on absurdi runoelma, partenogeneettinen, itse itseään varioiva suhteikko ja kyselevä kuvaus luovasta prosessista, joka pikemminkin kuin prosessi, on sykkivä pallo, joka antautuu spiraaliksi, joka "litistettäessä" huipentuu pisteeksi ... Tavoitteena on noudattaa intuitiivista visiota taiteellisesta tavasta tutkia oman tiedostamisen olemusta, sanalla sanoen suorittaa introspektio kvalitatiivisen tutkimuksen hengessä. Tehdä se henkilökohtaisena kokeena, varioimistaan varioiden ja esittää tulokset jotensakin autenttisen, essee- mäisen runoelman muodossa. Tästä valinnasta muodostuu fiktiivisen asiarunon konteksti, yksi mahdollinen tapa saattaa ymmärrettäväksi taiteellisen tut- kimuksen erityinen luonne. Säilyttää loppuun asti jotain taiteen ja tutki- muksen "hengen" tapaista. Pääasiallisena aineistona on oma taiteellinen tuotanto ja peruslähtökohtana oma kokemus, joka sisältää niin fyysisen, aistisen, psykologisen, kognitii- visen, kulttuurisen, uskonnollisen, henkisen kuin intuitiivisenkin tiedon. Kun tämän Elisen "kokemus-flyygelön" viitoittamat johtopäätökset osuvat yksiin tieteenfilosofian gurujen päätelmien kanssa, voidaan nyökätä yleis- tettävyyden suuntaan, ja kun oma päänsisäinen pallopelimaailma ei tangee- raa ulkomaailman kanssa, on tätäkin subjektiivista näkemystä kunnioittaminen, kunnes joku sen epätodeksi osoittaa. Elisen väitöskirja sisältää metamorfoottisen Pallo - Flyygeli - Jänis - "hassukaavan" ja omatekoisen, humanistisen "opin" flygelismin teemat, joilla kuvataan taiteentekemisen prinsiippejä ja perustunnelmia, myös eettisiä ja sielullisia. Tämä taiteen elastista vapautta kuvaava kohe- rentti sekä kehämäinen, että pallomainen kaava, jota ei yritetäkään väittää muutoin kuin ei-definitiivisesti todeksi, on kaikessa mieli- valtaisuudessaan, variatonisessa soveltuvuudessaan ja lähes abstraktissa yksinkertaisuudessaan tutkimuksen sekä metodi että kohde ja lopulta substanssi kuten myös niin kutsuttu lopputulema. Lyhyesti: Self Portraitissa variaatio = metodi = substanssi. Se, että elämä itse "flygelöityy" tutkimukseen, on koettu fakta, jota olisi vilpillistä lähteä salaamaan. Ihmistutkimus ei tapahdu irrallaan sinänsä unimaisesta tosielämästä eikä tässä tapauksessa myöskään irrallaan taiteesta. Koettu sotkeutuu oudosti taiteeseen napittuakseen sitä kautta taas tutkimukseen. Kehkeytyy omalla tavallaan hermeneuttinen Pallo - Flyygeli - Jänis -oravanpyörä: Käsitteellinen tutkimus - Artefaktinen taide - Inhimillis-jänismäinen elämä -triangelisto, joka muodostaa Elisen väitöskirjan hermeneuttisen, itseään varioivan jäniksenpallon. Tämän konkreettisia ilmentymiä ovat Self Portrait -väitösteoksen näyttelyt Flygelise 1998-99 ja Intter Konttinen and his lovely friends 1998 sekä tutkimusosa Self Portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio 2000.”

(Riitta Nelimarkka väitöskirjastaan ”Self Portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio”)^{1 http://www2.uiah.fi/abstracts/tko2000/nelimarkka.htm}

Yksityiselämä

„On perin kummallista, miten vähän ihminen tarvitsee pysyäkseen energisenä. Oikeastaan vain peruselannon, rakkautta ja kuolematietoisuutta. Sekaan romantiikkaa, seksiä, älytehtäviä, voimisteluharjoituksia, estetiikkaa, musiikkia, värejä, dramatiikkaa, onnistumisia, hyviä tekoja, pettymyksiä ja pahoja sokkeja. Elääkseen täyttä sihisevää elämää ihminen ei oikeastaan tarvitse paljoakaan, ehkä vain muistutuksen siitä että: Accumulating love brings luck, accumulating hatred brings calamity (Paolo Coelho siteeraa La Tsuta)”

(Riitta Nelimarkka, sulkeet alkuperäisessä)^{2 http://www.eeva.fi/artikkeli/riitta-nelimarkan-ja-jaakko-seeckin-liitossa-toimii-vastakohtaisuuksien-kemia}

Nelimarkasta sanottua

”Professori Riitta Nelimarkka on omaleimainen ja monipuolinen taiteilija”

~Riitta Nelimarkan etusivun ensimmäinen lause

”Nelimarkan taiteelle ovat ominaista hehkuvat värit ja kekseliäs aforistiikka sekä persoonallisuuden herkkyys ja liikkuvuus yhdistyneenä omaleimaiseen huumoriin ja älylliseen ironiaan.”

~Riitta Nelimarkka edempänä etusivullaan3 http://www.nelimarkka.com/

Triviaa

• s. 1948
• Nelimarkan pahamaineisen väitöskirjan ”Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio” (2000), lyhyemmin ”Self portrait”, tuttavallisesti ”Pallo–Flyygeli–Jänis”, johtavana hypoteesina on, että Pallo, Jänis ja Flyygeli ovat yhtä. Väitöskirja hylättiin vain täpärästi ja ehti saada painatusluvan. Nelimarkka vaati asian korjausta, sai tahtonsa läpi ja on ollut ”Pallo–Flyygeli–Jänis”-teorian ansiolla taiteen tohtori vuodesta 2001.
• ”Liikuttavaa, että [arvostelijat] kuvittelevat olevansa kompetentteja arvioimaan noin sutjakkaasti teosta, jota eivät kapeudessaan ja tuomitsemisen halussaan selvästikään ymmärrä, mutta jonka innovatiivisuutta ei kukaan luovasti ajattelemaan kykenevä kiistä. – – Etenkin ihmetyttää solidaarisuuden ja oikeudentajun puute Krohneilla. Heitä ei vähäisimmässäkään määrin liikuta se oikeudenvastainen menettely, oikeusmurha, joiden kohteeksi heidän suomalainen kollegansa (kilpailijansa?) on joutunut”
  – Riitta Nelimarkka^{5 http://www.kaapeli.fi/krohn/polemiikkia/#sitaatteja}

Syventävää

• Leena Krohn: ”Voiko väitöskirja olla vitsi?” (Uusimaa 11.12.2000)
• ”Pallo – Flyygeli – Jänis”, väitöskirja, omalla vastuulla

Katso myös

• Riitta Lakolinna