Maastamuuttajat
Maastamuuttajat ovat toistaiseksi valitettavan harvalukuinen väestönosa, joka poistuu maasta pysyvästi, aivan sama minne, mutta olennaisinta on, että yleensä poistuvat. Aikaisemmin Suomessa on esiintynyt lähinnä työperäistä maastamuuttoa, enimmäkseen Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Ruotsiin. Nykyään maastamuutto on valitettavan harvinaista, tätä on tapahtunut lähinnä eräiden rikollisten lähtömaihinsa karkoittamisen yhteydessä. Viimeaikaisten yleisönosasto- ja keskustelupalstapeelojen nimettömien huutelujen perusteella kansa alkaa olla kypsä laajemman maastamuuton kannalle. Osa aikoo lähteä itse lämpimiin maihin, toisaalta osa toivottaa muutamat valikoidut väestönosat takaisin lämpimiin lähtömaihinsa.
Maastamuuton vastakohta on maahanmuutto, jota pyritään kaikin keinoin edistämään pyrittäessä turvaamaan työvoiman riittävyys tulevaisuudessa työvoimapulan uhatessa. Tätä tarkoitusta varten Suomessa on erityinen ministeri. Ministeri elää puhaltamassaan kuplassa ja täysin eristettynä ulkomaailmasta.
Maastamuutto Ameriikan maille vuonna miekka ja kilpi
Suomesta on lähtenyt maastamuuttajia Ameriikan maille kultaa vuolemaan ja voita syömään. Monesti perillä haaveet vaihtuivat karuun totuuteen kaivos- ja metsätöissä. Vahvat pärjäsivät, heikot kuolivat pois.
Maastamuutto Ruotsiin vuonna teryleenihousut
Ruotsalaiset hannuhanhet onnistuivat pelkurimaisesti lintsaamaan maailmansodista ja siinä sivussa myymään sotaan osallistuville maille aseita ja rautamalmia. Tämän johdosta maan talouselämä lähti voimakkaaseen kasvuun heti toisen maailmansodan jälkeen. Ruotsi tarvitsi kipeästi työvoimaa mutta pahaksi onneksi kaikki hurrit olivat veteliä vehnäleipää ja kanelipullaa mutustavia lössyköitä. Siksi suomalaisia ryhdyttiin houkuttelemaan töihin Ruotsiin lupaamalla jokaiseen perheeseen Husqvarna-ompelukone. Suomalaisia kutsuttiin lystikkäällä nimellä finjävlare. Siihen sisältyy ripaus kunnioitusta ja viittaus luonnonjumaliin uskovan alkuasukasheimon maagisiin kykyihin. Ruotsalaiset olettivat suomalaisten kykenevän alkukantaisuudestaan huolimatta yksinkertaisiin paskaduuneihin johon pitkäsäärinen vaalea ruotsalaisviikinki ei enää vilkaissutkaan. Jos kohta tärkeintä oli työvoiman oikea väritys sekä joidenkin yksilöiden kyky kommunikoida muutenkin kuin örähtelemällä. Osa suomalaisista ei tosin päässyt Slussenia kauemmaksi ja tästä sen aikainen ruotsalaislehdistö sai kestolööpin en finne igen.
Maastamuutto nykyään
On hyvin olematonta. Maahan lähinnä vain muutetaan. Tästä pitää velanotolla rahoitettu hyvinvointiyhteiskunta huolen. On laskettu, että nyt otettuja syömävelkoja maksetaan aina siihen asti, kun viimeinenkin työssäkäyvä veronmaksaja kuolee työnsä ääreen vuonna 2020.
Maastamuuttajiin kohdistuva kritiikki
Maastamuuttoon on kohdistunut ajoittain voimakasta kritiikkiä, sillä sen on väitetty köyhdyttävän kulttuuria ja heikentävän huoltosuhdetta. Maastamuuttoon perehtyneet tutkijat ovat kuitenkin tilastoja vertaamalla osoittaneet nämä väitteet perättömäksi tai ainakin epäkohtien olevan yksittäistapauksia. Maastamuuttajiin kriittisesti suhtautumisen arvellaan olevan vanhaa perua, tämän osoittaa muun muassa "Nälkämaan laulun" sanat "raukat vain menköhön merten taa". Maastamuuttokeskustelua mediassa leimaa voimakas vastakkainasettelu ja ennakkoluulot, mutta viime aikoina on ryhdytty harkitsemaan keskustelun rajoittamista lainsäädäntöteitse.