Kantasuomalainen
Kantasuomalainen on yhteiskuntamme vainotuin ja ahdingossa olevin todellinen vähemmistö. On mahdotonta että mikään alakulttuuri ja elämisen tapa voisi olla yhtään uhanalaisempi ja kiusatumpi. Onneksi heidän puolestaan puhujia kuitenkin löytyy.
Kantasuomalainen on karkeimmillaan kantasuomen puhuja. Kantasuomi oli kaikkien itämerensuomalaisten kielten kantakieli, ja siihen liittyvä kulttuurinen aines tekee kantasuomalaisuudesta kantasuomalaisuutta. Siihen liitoksissa oleva geneettinen aines puolestaan tekee kantasuomalaisista kantasuomalaisia[1].
Suurin osa Suomen alueella eläneistä kantasuomalaisista saapui tänne maahanmuuttajina Virosta joskus 500 jKr. tienoilla, monet tosin vähän aiemmin ja monet myöhemminkin ja lisäksi monet täällä aiemmin eläneet kantasaamelaiset ryhtyivät kantasuomalaisiksi kieltänsä vaihtamalla[2].
Varhaiskantasuomalaiset jakautuivat sittemmin erilaisiin pienempiin osasiin. Myöhäiskantasuomalaiset haarautuivat kantasaamen kanssa varhaiskantasuomesta mahdollisesti yli vuosituhat ennen ajanlaskun alkua. Lopulta syntyivät eteläkantasuomalaiset, pohjoiskantasuomalaiset ja itäkantasuomalaiet. Tämä kulttuuripiiri vaikutti laajalla alueella aina nykyisestä Suomesta Inkerinmaalle ja Latviaan.
Viimeinen kantasuomalainen lienee kuollut noin 1500 vuotta sitten. Jos haluaa muistella tätä uhanalaista ja sorrettua ihmisryhmää, viimeisten kantasuomalaisten haudat löytyvät tuoreimmista polttokenttäkalmistoista. Virosta saapuessansa kantasuomalaiset näyttävät tuoneen hautaustapansa mukanaan. Sittemmin erilaiset maahanmuuttaneet kansat ja kulttuurit toivat vaikutteinaan muutoksia kulttuuriimme, esimerkiksi hautaamistapoihimme.