Kööpenhamina
Kööpenhamina | |||||
---|---|---|---|---|---|
| |||||
[ ] | |||||
Lääni | Kööpenhaminan lääni | ||||
Maakunta | Hovedstaden | ||||
Seutukunta | Pääkaupunkialue | ||||
Kihlakunta | Sokkelundin kihlakunta | ||||
Perustamisvuosi | Jossain päin 1000-lukua | ||||
Kuntaliitokset | Ei ole | ||||
Pinta-ala - maa |
74.7 km² 43 094 km² | ||||
Väkiluku - väestötiheys |
549 050 75 as/km² | ||||
Työttömyysaste | 20 % | ||||
Kunnallisvero | % | ||||
Kunnanjohtaja | Frank Jensen | ||||
Kunnanvaltuusto |
paikkaa |
Kööpenhaminan antifeministinen sulttaanikunta on (nimestään huolimatta) tasavalta Tanskassa. Se oli vuoteen 2005 asti Tanskan pääkaupunki, mutta vuoden 2005 vallankumouksessa rikottiin painovoiman laki ja Kööpenhaminasta tuli itsenäinen.
Kööpenhaminan ensimmäinen sulttaani oli Kuuno-Kalevi Kalapetteri, joka kuitenkin erotettiin, kun saatiin kuulla, että hänellä oli erektiohäiriö. Vuonna 2006 uudeksi sulttaaniksi nousi entinen trukkikuski Pekka-Eemeli Partajuippi.
Kööpenhaminalaisista 50 % nauttii viinasta ja loputkin pitävät siitä. Kaupungin kuuluisin nähtävyys on Pieni merenneito -patsas, joka tiivistää turisteille kaupungin koko olemuksen: Molempien luo on äärimmäisen hankala päästä, ja kun paikalle viimein löytää, molemmat paljastuvat melkoiseksi pettymykseksi. Sekä paikalliset asukkaat että merenneito (jos sen pää on vaihteeksi paikalla) tuijottavat suu auki merelle ja toivovat olevansa jossain ihan muualla.
Historia[muokkaa]
Kööpenhamina oli vielä 1100-luvulla murjuinen kalastajakylä, jossa kalastettiin ahvenia ja siikoja. Vuonna 1167 piispa Absalon alkoi rakennuttaa kalastakylän ympärille linnoitusta, joka mahdollisti se, että tanskalaiset kalat olisivat pääset monen skandinaavialaisen aatelisperheen voileivän päälle. Samoihin aikoihin hansaliitto, alkoi pitää kalakauppaa heidän omilla suströmmingeillään potentiaaliseksi kilpailijaksi tanskalaisille kalastaja-ukoille. Vuosina 1658-1659 Kööpenhamina kesti Kaarle X Kustaan piirityksen. Eräänä päivänä, 1801, britit tuli Kööpenhaminaan ja aloittivat siellä helvetinmoisen taistelun. Britit myös pommittivat kaupunkia rajusti, joka näkyi 1807, kun Kööpenhamina yritti antautua laivastonsa Napoleonille. Toisen maailmansodan jälkeen natsien piirittämä Kööpenhamina oli kasvanut paljon. Vuonna 1971 Kööpenhaminan siälle perustettiin Christianian vapaakaupunki, jonka johdosta kaupunkiin perustettiin monenlaisia coffee shoppeja, joissa sai poltella pilveä. Kuitenkin poliisi sulki suurimman osan niistä 2005 ja 2006. Vuodesta 1900 lähtien on Kööpenhaminan kaduilla pidetty jouluinen joulupukkiparaati. 80-luvulla paraati kommunistisista Pyhistä Nikolauksista vaihdettiin kapitalistisiin coca-cola-joulupukkeihin.
Amsterdam - Ateena - Bagdad - Barcelona - Berliini - Bryssel - Budapest - Dublin - Frankfurt - Havanna - Helsinki - Jerusalem - Kööpenhamina - Lissabon - Lontoo - Madrid - Manila - Mekka - Melbourne - Monaco - New Delhi - New York - Ottawa- Oslo - Pariisi - Peking - Reykjavik - Rio de Janeiro - Rooma - Sydney - Tallinna - Tokio - Tukholma - Varsova - Washington DC - Wien |