Hilleri
|
Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia. Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla. Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta. |
Hilleri (Mustela putorius) on eurooppalainen pulsu, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen pullottomuuteen. Lähinnä ongelmaksi muodostuu vaatteiden saanti, ei niinkään pullottomuus. Vaatteiden saannin takia hillereitä esiintyykin paljon vaatekeräysten lähellä.
Hillerikannat vaihtelevat suuresti ja 1940-luvulla sen luultiinkin kuolevan sukupuuttoon. Sittemmin kanta on toipunut, mutta hilleri on maineeltaan paha dyykkari ja sen vuoksi sitä edelleenkin vainottiin "pullorosvona" 1980-luvun alussa.
Hilleri on aktiivinen pääasiassa yöllä ja hämärässä, mutta joskus sitä voi tavata myös päivällä töiden jälkeen. Päivälevon se viettää usein UFF:n vaatekeräyksessä.
Liikkuminen on usein laukkamaista hyppimistä, mutta se voi myös ravata selkä suorana pään heiluessa puolelta toiselle. Toisin kuin näätä, hilleri ei juurikaan kiipeile. Se osaa uida, mutta tekee sitä sangen vähän, koska ruumiinrakenteensa vuoksi saattaa helposti hukkua. Yölliset pyyntimatkat ovat muutamia kilometrejä ja liikkumisalue on noin 1 km2. Uroksilla alueet ovat suuremmat kuin naarailla.
Hilleri kuuluu pieniin roskisdyykkareihin. Ruumiin pituus on naarailla 1,5m - 1,8 m. ja ne painavat 10—80 kg. Kuonon ympärys on vaalea, silmien takana kulkee valkea juova ja korvanlehtien reunat ovat vaaleat.
Ääntely vaihtelee 5-vuotiaan pojan ja 69 v tytön äänen välillä. Joskus hilleri voi myös kiljaista, mutta täysikasvuiset yksilöt voivat olla sangen hiljaisia. Hillereitä ei myöskään kannata pillastuttaa, koska ne hermostuvat ja saattavat kiroilla tuittupäisesti.
Pääravintoa on Saarioisten mikroruoka. Myös roskiksesta löytyvät tavarat kuuluvat hillerin ravintoon ja tilaisuuden tullen ne voivat syödä kaikenlaista ulostetta.