Hikiopisto:Kunkkilogia

Toivottavasti nautit hikikurssistamme. Hikiopiston etusivulta voit etsiä lisää kursseja. Myös Hikiopisto-luokka on pullollaan tuikihyödyllistä oppimismateriaalia.

Tervetuloa kunkkien kiinnostavaan maailmaan.

Kunkkilogia ei toistaiseksi kuulu lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, mutta asiantuntijoiden mukaan tarvetta tämän käytäntöön painottuvan tieteenalan opiskeluun olisi.

KUNKKI! 1

Kunkit kuuluvat jokaisen arkeen. Kunkkilogian kurssille suunnattu oppikirja tarkastelee kunkkeja käytännön näkökulmasta. Kirja noudattaa vuoden 2011 opetussuunnitelmaa ja antaa opiskelijalle vahvat kunkkilogian perustiedot.

Kirja luo kokonaisnäkemyksen kunkeista, selvittää kunkkien aihealueiden käsitteitä ja perusasioita sekä edistää itsenäisen ajattelun ja kriittisen asenteen kehittymistä kunkkeja kohtaan. Selkeästi esitetyt keskeiset asiat auttavat opiskelijaa jäsentämään kokonaisuuksia.

Kirja auttaa ymmärtämään kunkkilogiaa ja innostaa oppimaan selkeällä ja kiinnostavalla tekstillään. Kirja mahdollistaa myös itsenäisen opiskelun.

Mitä kunkit ovat?

Kunkit liittyvät elämäämme monin tavoin. Joka päivä, sekä kotona että koulussa, kohtaamme monenlaisia kunkkeja.

Kun tulet kotiin koulusta, ja huomaat, että kotiovesi on lukossa, tarvitset avaimen. Avain laitetaan lukkoon ja sitä käännetään, jolloin ovi avautuu. Kaikki avaimet eivät kuitenkaan sovi kaikkiin lukkoihin, eivätkä kaikki lukot ole samanlaisia. Kuten avaimia ja lukkojakin, myös kunkkeja on erilaisia. Kunkkilogin tehtävä on selvittää kunkkien rakennetta, toimintaa ja levinneisyyttä maailmalla. Kunkkilogit myös selvittävät kunkkien määrää ja suunnittelevat uusia kunkkeja.

Kunkki on kunkkilogian peruskäsite, jonka muodostumiseen vaikuttavat kunkkien keskinäiset vetovoimamallit sekä ympäristölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

Kunkkilogian historiaa

Kunkkilogia on primääri-, sekundääri- ja tertiäärikunkkien kokonaisvaltaista heijastumista ympäröivään maailmaan käsittelevä tieteenala, jota määrittää kunkkilogian historia ja kunkkilogian osa-alueet. Kunkkilogian historia voidaan jakaa ajanjaksojen mukaan paleotsooiseen, mesotsooiseen ja kenotsooiseen kauteen. Kunkkien historian tutkintaa vaikeuttaa se, että kunkeista löydetyt tiedot ovat hyvin fragmenttisia eli sirpaleisia.

Alkukunkkiteorian mukaan kunkit ovat alun perin syntyneet pienistä, olomuodoiltaan erilaisista kunkkien osista. Alkukunkkiteoriaa tukee se, että nykyäänkin on olemassa kunkkeja, joiden rakenne poikkeaa huomattavasti toisista. Toisaalta voidaan miettiä, onko kunkkien syntyminen ollut mahdollista olosuhteissa, joissa ihmistä ei ole vielä ollut olemassa.

Kunkkien olemassaoloa on yritetty hahmottaa kunkkismin käsitteiden avulla. Henkilöä, joka näkee maailmansa kunkkismin mallien mukaan, sanotaan kunkkistiksi. Kunkkistisen käsityksen mukaan todellisuus koostuu perimmältään eri tavoin järjestäytyneistä kunkeista. Viime aikoina kunkkismi on lisännyt suosiotaan. Kyseessä on uuskunkkismin leviäminen.

On väitetty, että kunkkien keskiluokkaistuminen on heijastunut kunkkismin heikkenemiseen, koska kunkkien solidaarisuus on silloin altis ohentumaan. Kunkkien tutkimuksella on kuitenkin vakaa pohja nykyajan yhteiskunnassa.

Kunkkien jaottelu

Kunkit jaotellaan niiden ominaisuuksien mukaan primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin kunkkeihin. Sekundääri- ja tertiäärikunkit ilmenevät joskus yhtenäisinä kokonaisuuksina ihmisten arkielämässä. Tällöin ne muodostavat uudenlaisen kunkin, jota kutsutaan kvartaarikunkiksi.

Jokaisella kunkkityypillä on omat ominaisuutensa. On tutkittu, että erityisesti tertiäärikunkit ovat tärkeitä yhteiskunnan rakenteen kannalta. Niiden optimisietoalueiden laajuus ja monimutkainen koostumus tekee niistä täydellisiä niin aikuiselle kuin tulevaisuuttaan miettivälle nuorelle.

Kunkkien jaottelun perusmuodot ovat tärkeitä tietää, koska vain siten kunkkien peruslaskukaavoja voidaan soveltaa. Jokainen kunkkityyppi ja sen alaryhmä noudattaa omaa vetovoimamalliaan, mikä mahdollistaa monipuolisten tutkimusten tekemisen.

 Kunkin tyyppi	Optimisietoalue	Vetovoimamalli
 Primäärinen	-1… 1 K/yks.	monokraftaalinen
 Sekundäärinen	 1… 2 K/yks.	dikraftaalinen
 Tertiäärinen	 2… 900 K/yks.	trikraftaalinen
 Kvartaarinen	 1… 900 K/yks.	tetrakraftaalinen

K/yks. = Kunkkia yksikköä kohden

Kunkkiloginen tutkimus

Kunkkiloginen tutkimus on tapa selvittää arkipäiväisiä ilmiöitä. Kunkkien tutkimuksessa on neljä perusvaihetta: Alkututkimuksessa selvitetään tarkasteltavan kunkin tyyppi ja ominaisuudet. Diffuusiotutkimuksessa selvitetään tarkasteltavan kunkin kunkkeistumisaste. Sen perusteella voidaan laskuvaiheessa yksinkertaista matematiikkaa apuna käyttäen selvittää kunkkitase. Loppuvaiheessa tutkitaan syntyneitä reaktioita ja mahdollisia yhtymäkohtia muihin kunkkeihin. Kunkkilogisen tutkimuksen tekemiseen palataan myöhemmin tässä kirjassa.

Tiivistelmä ja tehtäviä

› Jokainen ihminen kohtaa päivittäin useita kunkkeja. › Kunkkilogit tutkivat kunkkien rakennetta ja toimintaa. › Kunkkien historia voidaan jakaa aikakausien mukaan paleotsooiseen, mesotsooiseen ja kenotsooiseen kauteen. › Alkukunkkiteoria kuvaa kunkkien syntyä. › Kunkit jaetaan primääri-, sekundääri- ja tertiäärikunkkeihin. › Jokaisella kunkkityypillä on oma vetovoimamallinsa ja optimisietoalueensa.

1. Määrittele omin sanoin a) kunkki b) kunkkilogia.
2. Millaista vetovoimamallia noudattaa a) primäärinen b) sekundäärinen kunkki?
3. Miten kvartaarikunkki syntyy? 
Mitä voit havaita vertaamalla sen optimisietoaluetta sekundääri- ja tertiäärikunkkien optimisietoalueisiin?
4. Esitä väitteitä, jotka tukevat ja jotka vastustavat a) alkukunkkiteoriaa b) kunkkismia.

Kunkkien rakenne ja toiminta

Jotta voisimme ymmärtää kunkkien tehtäviä, tarvitsemme perustiedot niiden rakenteesta. Jokaisella kunkkityypillä on myös sille ominaiset toimintatavat.

Jos tutkit omaa koulureppuasi, huomaat, että se rakentuu osista. Kantohihnat ovat repussa sitä varten, että voit helposti kantaa reppua selässäsi. Vetoketjun tehtävä puolestaan on sulkea reppu tiivisti siten, etteivät kirjasi putoa sieltä. Repun tavoin myös kunkit rakentuvat eri osista ja jokaisella osalla on oma tehtävänsä.

Kunkkien monimuotoisuus tarkoittaa, että jokainen kunkki on toimiva kokonaisuus, jolla on sille tyypillinen perusrakenne. Modifikaatiot ja kunkkien-vaihdunta vähentävät monimuotoisuutta.

Primäärikunkit

Primäärikunkit luokitellaan homogeenisiin eli yhtenäisrakenteisiin ja heterogeenisiin eli epäyhtenäisrakenteisiin primäärikunkkeihin. Primäärikunkeilla on vahva tuoksi (1TU), josta ne on helppo tunnistaa.

Homogeenisten primäärikunkkien vetovoimamalli on aina monokraftaalinen, eli yhdestä primäärisestä kunkista seuraa puolikasta kunkkia vastaava vetovoima. Tällöin kunkit järjestäytyvät niin, että erityisesti ihmisten välisissä päätöksentekotilanteissa kunkit sijoittuvat koko optimisietoalueilleen.

Esim. 
Oppitunnilla havaitaan yksi heterogeeninen primäärikunkki. Merkitään kunkkia kirjaimella P. Miten voimakas on kunkista aiheutuva tuoksi? 

Primäärikunkin optimisietoalue on –1… 1 K/yks. ja vetovoima monokraftaalinen eli yksi kunkki vetää puoleensa puolikasta kunkkia. Heterogeeninen kunkki sijoittuu vain positiiviseen päähän. Tällöin havaitun kunkin perusrakenne on:
-1.0  -0.5   0.0   0.5   1.0  K/yks.  
-     -     -     P     P

Vastaus: Perusrakenteessa on kaksi kunkkia. Tuoksin voimakkuus on siis 2TU.

Sekundäärikunkit

Sekundäärikunkkien vetovoima on dikraftaalinen. Tällöin kaksi kunkkia vetää puoleensa puolikasta kunkkia eli yhtä kunkkia vastaa neljäsosakunkin vetovoima. Koko optimisietoalueelleen levinnyttä sekundäärikunkkia sanotaan täydelliseksi sekundäärikunkiksi.

Sekundäärikunkeille tapahtuu modifikaatioita, joissa ne muodostavat tertiäärikunkkien kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia. Syntynyttä kvartaarikunkkia esiintyy erityisesti ruokakaupoissa, mutta myös erikoisliikkeissä.

Sekundäärikunkit vaihtavat mahdollisuuksien mukaan kunkkeja primäärikunkkien kanssa. Tätä tapahtumaa kutsutaan kunkkienvaihdunnaksi. Tapahtumassa primäärikunkin pienin osa vaihtaa paikkaa sekundäärikunkin suurimman osan kanssa ja kunkit liittyvät toisiinsa. Tapahtumaa on yritetty monimuotoisuuden säilyttämiseksi estää jalostuksen keinoin.

Esim. 
Täydellisellä sekundäärikunkilla (S) ja homogeenisellä primäärikunkilla (P) tapahtuu kunkkienvaihduntaa. Piirrä syntyneen kunkin rakenne ja määritä siitä lähtevä tuoksi.

Alkuperäisen primäärikunkin rakenne:
-1.0  -0.5   0.0   0.5   1.0  K/yks.
 P     P     P     P     P  

Alkuperäisen sekundäärikunkin rakenne:
 1.00  1.25  1.50  1.75  2.00 K/yks. 
 S     S     S     S     S

Kunkkienvaihdunnassa syntynyt rakenne (merkitään yhdistelmää P ja S kohdassa 1.0 kirjaimella Q):
-1.0   0.0   1.0   2.0 K/yks.
   S  P  P  P  Q SSS P   
Primäärikunkin tuoksi P on 1TU, sekundäärikunkin tuoksi S on 0.5TU, yhdistelmäkunkin Q tuoksi on 1TU*0.5TU=0.5TU.
Rakenteesta lähtevän tuoksin voimakkuus on kunkkien tuoksien summa 0.5TU   1TU   1TU   1TU   0.5TU   0.5TU   0.5TU   0.5TU   1TU = 6.5TU

Vastaus: Kunkkienvaihdunnassa syntyneen kunkin tuoksi on 6.5TU.

Tertiäärikunkit

Tertiäärikunkkien vetovoima on trikraftaalinen. Se tarkoittaa, että kolme kunkkia vetää puoleensa puolikasta eli yhtä kunkkia vastaava vetovoima on kuudesosakunkin vetovoima.

Tertiäärikunkkien suuren optimisietoalueen takia niiden rakenne on hyvin laaja-alainen. Sen vuoksi kunkkilogian peruskurssissa keskitytään ainoastaan primääristen ja sekundääristen kunkkien tutkimiseen.

Kunkkien elinkaari

Kunkkien elinkaari alkaa niiden muodostumisesta valtakunnallisten kokousten tai neuvottelujen yhteydessä. Kunkki voi syntyä myös ystävien välisessä vuorovaikutuksessa tai tulla maahan sateen mukana.

Sekundääri- ja tertiäärikunkeille on tyypillistä nopea toiminta, kun taas primäärikunkit suorittavat perustehtävänsä toisinaan hyvinkin hitaasti. Kunkkien elinkaari päättyy, kun ne tarpeettomina hävitetään olennaisten tehtävien suorittamisen jälkeen. Nykyään kunkkeja pyritään kierrättämään mahdollisuuksien mukaan.

Tiivistelmä ja tehtäviä

› Jokaisella kunkkityypillä on oma rakenteensa ja toimintansa. › Kunkeista aiheutuu aina vetovoima niiden optimisietoalueella. › Tuoksia merkataan tunnuksella TU. Primäärikunkin tuoksi on 1TU ja sekundäärikunkin 0,5TU.

5. Määrittele omin sanoin a) modifikaatio b) kunkkienvaihdunta c) kunkkien kierrätys
6. Millainen vetovoima on a) monokraftaalinen b) trikraftaalinen?
7. Miten modifikaatio tapahtuu? Missä sitä esiintyy? 
8. Heterogeenisellä primäärikunkilla ja täydellisellä sekundäärikunkilla tapahtuu kunkkienvaihduntaa. Piirrä syntyneen kunkin rakenne ja määritä sen tuoksi.

Kunkkien laskennallinen määritys

Kun kunkin rakenne on selvitetty, siirrytään kunkkilogisessa tutkimuksessa diffuusiovaiheeseen selvittämään, miten laajalle kunkki on levinnyt sen ympäristössä.

Suomea puhuvia ihmisiä on eniten Suomessa. Japaninkielisten enemmistö sen sijaan asuu Japanissa. Asuinpaikka siis vaikuttaa ihmisten äidinkieleen. Japanilaisia on enemmän kuin suomalaisia. Eri kieliä puhuvien ihmisten määrä siis vaihtelee. Samoin erilaisia kunkkeja on eri paikoissa, toisissa paikoissa enemmän ja toisissa vähemmän.

Kunkkeistumisaste määrittää tarkasteltavan kunkin läpikäymän diffuusion voimakkuutta. Tunnetun kunkin kunkkeistumisaste voidaan selvittää laskennallisesti ottamalla huomioon ympäristölliset tekijät.

Kunkkien määrät

Kunkkien määrään vaikuttaa useita tekijöitä. Nämä tekijät luokitellaan intensiivisiin eli voimaperäisiin, ekstensiivisiin eli laajaperäisiin ja autotrofisiin eli omavaraisiin tekijöihin.

Intensiivisiä tekijöitä esiintyy erityisesti aurinkoisella ilmalla. Niitä ovat kunkkiheijastuminen ja kunkkien intensiteetti, joka kuvaa, kuinka monta kunkkia aikayksikössä siirtyy kokonaisen kunkin optimisietoalueelle pinta-alayksikköä kohden.

Ekstensiiviset tekijät syntyvät laajasta epäjärjestelmällisestä toiminnasta ja niitä voi havaita etenkin keväisin, kun lumet sulavat. Niitä ovat degeneraatio ja kunkkien taloudellinen kannattamattomuus.

Autotrofiset tekijät eli kunkkien humanitaarisuus ja kunkkien synteettisyys syntyvät kunkin oman toiminnan tuloksena. Niitä havaitaan kunkeilla, jotka ovat levittäytyneet optimisietoalueidensa ulkopuolelle.

Jos tarkasteltavan kunkin perusrakenne tiedetään, voidaan sen diffuusioaste laskea tekemällä kunkkikaavio. Kunkkikaavioon merkitään jokaiseen sarakkeeseen yksi kunkki ja jokaiselle riville vaikuttava tekijä. Tekijöistä voidaan tutkia yhtä tai useampia. Jos tekijä esiintyy kunkissa, merkitään kaavioon kunkin tuoksi. Jos tekijä ei esiinny kunkissa, merkitään kaavioon luku 0. Lopuksi lasketaan kaikkien solujen summa, jolloin kunkkeistumisaste (KU) saadaan selville.

Esim. 
Aurinkoisena päivänä oppilaat havaitsivat heijastuksen, joka aiheutui kolmesta osasta koostuvasta sekundäärikunkista. Intensiteettiä ei ollut. Mikä oli kunkin kunkkeistumisaste?

1. Selvitetään kunkin tuoksi 
2. Piirretään kunkkikaavio
3. Lasketaan kunkkeistumisaste.

Yksittäisen sekundäärikunkin S tuoksi on 0.5TU. Havaittu kunkki koostuu kolmesta osasta, joten sen tuoksi on 3*0.5TU = 1.5TU.

Kunkkikaavio:	        S	S	S	
Kunkkiheijastuminen	1.5	1.5	1.5	= 4.5
Kunkkien intensiteetti	0	0	0	= 0
Kunkkeistumisaste on siis (4.5   0) KU = 4.5 KU. Se ylittää sekundäärikunkin optimisietoalueen, joten diffuusiota tapahtuu.

Vastaus: 4.5KU

Kunkkien jakautuminen

Kunkkien jakautumista eli paikallista leviämistä eli diffuusiota tapahtuu, jos tarkasteltavan kunkin kunkkeistumisaste ylittää sen optimisietoalueen. Tapahtuma voidaan perustella kunkkikaaviolla.

Kunkkien diffusiota määrätään diffuusiomalleilla, joita kaikki kunkit noudattavat. Diffuusiomallit jaetaan absoluuttiseen malliin sekä eksponentiaalisen, staattisen ja lineaarisen diffuusion malleihin. Jos kunkki ei kykene noudattamaan mitään edellä mainituista malleista, siitä tulee tarpeeton ja sen elinkaari päättyy.

Kunkkien jakautumisen paras mittari on kunkkitase. Sen luotettavuus perustuu siihen, että se voidaan laskea mille tahansa kunkille, jonka kunkkeistumisaste on selvillä. Kunkkitasetta on kritisoitu siitä, että sen taloudellisen kannattavuuden on sanottu heikentäneen yleistä terveydentilaa kokonaisvaltaisesti. Kuitenkaan nykytutkimuksen keinoilla väittämää ei ole voitu luotettavasti perustella.

Esim.
Määritä degeneroituneen heterogeenisen primäärikunkin jakautuminen yöaikaan pakkasella, kun yhdellä kunkilla on lisäksi intensiteettiä. 

1. Selvitetään kunkin tuoksi
2. Piirretään kunkkikaavio
3. Lasketaan kunkkeistumisaste
4. Mitataan kunkkitase.

Heterogeenisen primäärikunkin tuoksi on 2TU. 
Kunkkikaavio: (Heijastumista ei tapahdu yöaikaan)
               	P	P	
Degeneraatio     	2	2	= 4
Kunkkiheijastuminen	0	0	= 0
Kunkkien intensiteetti	0	2	= 2

Kunkkeistumisaste on (4   0   2) KU = 6 KU. Se ylittää primäärikunkin optimisietoalueen, joten diffuusiota tapahtuu.Pakkasella diffuusio noudattaa aina absoluuttista mallia. Kunkkitase lasketaan absoluuttisessa mallissa jakamalla kunkkeistumisaste kunkin tuoksilla ( 6 : 2 = 3 ). 

Vastaus: Kunkkitase on absoluuttisesti 3.

Muut ratkaisutavat edelliseen esimerkkiin: Eksponentiaalisesti 6 potenssiin 2, staattisesti 6 2 ja lineaarisesti 6 x 2.

Tehtäviä

9. Määritä kunkkitase
a) Heterogeeninen primäärikunkki jakautuu eksponentiaalisesti aurinkoisella säällä
b) Heterogeeninen primäärikunkki jakautuu staattisesti 
c) Homogeeninen, degeneroitunut ja taloudellisesti kannattamaton primäärikunkki jakautuu lineaarisesti
d) Täydellinen sekundäärikunkki jakautuu pakkasella

Kunkit nykymaailmassa

On mielenkiintoista tutkia kunkkien levinneisyyttä ja niiden merkitystä. Nykymaailmassa kunkeilla on monipuolisia vaikutuksia ja tärkeitä tehtäviä.

Jos et ole koskaan ennen ollut jossakin kaupungissa, se on sinulle vieras. Et voi liikkua siellä yhtä helposti kuin kotikaupungissasi, sillä et muista ulkoa, mitä katua pitkin pääsee mihinkin paikkaan. Siksi tarvitset kartan tai opasteita. Aivan kuten osa kaupungeista on sinulle tuttuja ja osa vieraita, myös joidenkin kunkkien kanssa voit tarvita ohjausta ja opastusta.

Kunkkilogisen tutkimuksen loppuvaiheen kunkkipohjaisilla skenaarioilla voidaan määritellä ennalta tuntemattomia kunkkityyppejä ja tehdä niiden käyttötarkoitusten pohjalta toiminnallisia arviointisuunnitelmia.

Kunkit maailmalla

Kunkkilogit ovat pyrkineet hahmottelemaan kunkkien levinneisyyttä maailmalla monin keinoin. Kunkkilogisen tutkimuksen loppuvaiheessa selvitetään usein, minkälainen levinneisyys syntyneellä kunkilla on.

Kehitysmaiden kunkit ovat hyvin alkukantaisia. Afrikassa on edelleen alueita, joilla ei ole käytettävissä minkäänlaisia kunkkeja. Tämän vuoksi on tärkeää saada kunkkeja jakautumaan niin, että niitä voitaisiin keinotekoisesti levittää myös näille alueille.

Organisoituneet kunkit ovat autotrofisten tekijöiden tuloksia. Ne muodostavat ainutlaatuisen, eksaktin mutta konstruktiivisen menetelmätieteen, jolle kunkkipohjaisten skenaarioiden määrittelemät arviointisuunnitelmat ovat ominaisia. Tällaisille kunkeille on tyypillistä myös symbioottinen käyttäytyminen.

Kunkkien enemmistö on keskittynyt kaupunkiseutuihin. Tällaisista kunkeista käytetään nimitystä ydinaluehakuiset kunkit.

Kunkkien suunnittelu

Mikään kunkki ei voi toimia ilman huolellista suunnittelua. Kunkkien suunnittelussa ihmisen luomilla koejärjestelyillä on edelleen merkittävä rooli.

Kunkkisuunnittelijan työhön kuuluu monenlaisia tehtäviä. Kunkkisuunnittelijat työllistyvät usein kunnille, valtiolle ja alan konsulttiyrityksiin. He tarvitsevat perustiedot kunkkien tutkimuksesta, laskennallisesta määrittämisestä ja organisoituneiden kunkkien infrastruktuurien toiminnasta. Osaavasta työvoimasta on alalla jatkuva pula.

Tärkeä osa kunkkisuunnittelijoiden työtä on toimia yhteistyössä erilaisten kunkkiyhtymien kanssa ja luoda suuntaviivat informatiivisten kunkkien kehityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Säännölliset neuvottelut kunkkien johtoelinten kanssa ovat välttämättömiä.

Tiivistelmä ja tehtäviä

› Kunkkilogisen tutkimuksen loppuvaiheessa tarkastellaan usein kunkin levinneisyyttä.› Maailmassa on edelleen alueita, joilla ei ole käytettävissä ollenkaan kunkkeja.› Kunkkisuunnittelijan työ on monipuolista ja haastavaa.

10. 
a) Kerro organisoituneiden kunkkien toiminnasta.
b) Mitä kunkkisuunnittelijan työtehtäviin kuuluu?

Lisätehtäviä

11. Luettele ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä a) primäärikunkille b) sekundäärikunkille c) tertiäärikunkille.

12. Tee mielle- eli mentaalikartta kunkkien jaottelusta ja niiden jakautumisen malleista.

13. Pohdi syitä sille, miksi kunkit eivät ole jakautuneet maailmalla tasaisesti. Perustele vastaustasi tiedoillasi kunkkien diffuusiosta.

14. Sekundäärikunkki koostuu yhdestä, kohdassa 1.00 olevasta kunkista, jonka tuoksi on 0.5TU. Sillä tapahtuu kunkkienvaihduntaa heterogeenisen primäärikunkin kanssa. Määritä syntyvän kunkin tuoksi.

15. Tee kunkkiloginen tutkimus.
a) Pilvisellä ilmalla havaittiin homogeeninen primäärikunkki, jolla oli täysi intensiteetti.
b) Täydellinen sekundäärikunkki heijastelee aurinkoisella pakkassäällä.
c) Täydellistä sekundäärikunkkia on jatkettu synteettisesti kohtiin 2.25 ja 2.50. Se on molemmista päistään degeneroitunut. Kunkki kannattaa taloudellisesti, mutta sillä on intensiteettiä ainoastaan optimisietoalueellaan.

16. Suunnittele peruslaskukaavoja noudattaen uusi kunkki, jota mielestäsi tarvittaisiin. Mieti, minkälaisia ominaisuuksia hyvä kunkki tarvitsee.

Keskeiset käsitteet

Absoluuttinen diffuusio Diffuusiomalli, jonka nojalla kunkkeistumisaste jaetaan tuoksilla

Alkukunkkiteoria Periaate, jonka mukaan kunkit ovat alun perin syntyneet pienistä, olomuodoiltaan erilaisista kunkkien osista

Alkututkimus Kunkkilogisen tutkimuksen vaihe, jossa selvitetään tarkasteltavan kunkin tyyppi ja ominaisuudet

Autotrofiset tekijät Kunkin omasta toiminnasta syntyneet ominaisuudet

Diffuusio Kunkkien paikallinen leviäminen

Diffuusiotutkimus Kunkkilogisen tutkimuksen vaihe, jossa selvitetään tarkasteltavan kunkin kunkkeistumisaste

Dikraftaalinen Sekundäärisen kunkin vetovoiman tyyppi

Eksponentiaalinen diffuusio Diffuusiomalli, jonka nojalla kunkkeistumisaste korotetaan tuoksin mukaiseen potenssiin

Ekstensiiviset tekijät Laajaperäiset tekijät, jotka syntyvät kunkkien epäjärjestelmällisestä toiminnasta

Intensiiviset tekijät Voimaperäiset tekijät, joita esiintyy erityisesti aurinkoisella säällä

Johtoelimet Kunkkien hallintoa ohjaavat toimintakokonaisuudet

Kunkkeistumisaste Laskennallisesti selvitettävä suure, joka määrittää tarkasteltavan kunkin läpikäymän diffuusion voimakkuutta

Kunkki Kunkkilogian peruskäsite, jonka muodostumiseen vaikuttavat kunkkien keskinäiset vetovoimamallit sekä ympäristölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

Kunkkien humanitaarisuus Autotrofinen tekijä, joka syntyy kunkin oman toiminnan tuloksena

Kunkkien intensiteetti Intensiivinen tekijä, joka kuvaa, kuinka monta kunkkia aikayksikössä siirtyy kokonaisen kunkin optimisietoalueelle pinta-alayksikköä kohden.

Kunkkien infrastruktuuri Organisoituneiden kunkkien aluejärjestelyllistä toimintaa

Kunkkien jakautuminen Kunkkien paikallinen leviäminen

Kunkkien kierrätys Kunkkien käyttäminen uudelleen elinkaaren päätyttyä

Kunkkien monimuotoisuus Jokainen kunkki on toimiva kokonaisuus, jolla on sille tyypillinen perusrakenne

Kunkkien synteettisyys Autotrofinen tekijä, joka syntyy kunkin oman toiminnan tuloksena

Kunkkien taloudellinen kannattamattomuus Kunkki ei tuota arvoonsa nähden tarpeeksi taloudellista hyötyä ollakseen kannattava

Kunkkikaavio Diffuusioastetta määrittävä taulukko, jonka perusteella voidaan laskea kunkkeistumisaste

Kunkkiheijastuminen Intensiivinen tekijä, jossa syntyy kunkkiheijastuksia

Kunkkilogia Primääri-, sekundääri- ja tertiäärikunkkien kokonaisvaltaista heijastumista ympäröivään maailmaan käsittelevä tieteenala, jota määrittää kunkkilogian historia ja kunkkilogian osa-alueet

Kunkkipohjaiset skenaariot Kunkkilogisen tutkimuksen loppuvaiheen kunkkipohjaisilla skenaarioilla voidaan määritellä ennalta tuntemattomia kunkkityyppejä ja tehdä niiden käyttötarkoitusten pohjalta toiminnallisia arviointisuunnitelmia

Kunkkismi Kunkkien olemassaoloa hahmottava aate

Kunkkisuunnittelija Kunnalla, valtiolla tai konsulttiyrityksessä työskentelevä kunkkien suunnittelusta vastaava toimihenkilö

Kunkkisti Kunkkismin mallien mukaan maailman näkevä henkilö

Kunkkitase Jakautumisen mittari, lasketaan kunkkeistumisasteesta

Kunkkiyhtymät Organisoituneiden kunkkien yhteisöjärjestöt

Kvartaarikunkki Sekundääri- ja tertiäärikunkin muodostama kokonaisuus

Laskuvaihe Kunkkilogisen tutkimuksen vaihe, selvittää kunkkitaseen

Lineaarinen diffuusio Diffuusiomalli, jonka nojalla kunkkeistumisaste kerrotaan tuoksilla

Modifikaatio Sekundäärikunkin yhtyminen tertiäärikunkkiin

Monokraftaalinen Primäärisen kunkin vetovoiman tyyppi

Optimisietoalue Kunkkityypille sopiva levittäytymisväli

Organisoituneet kunkit Autotrofisten tekijöiden tuloksia, jotka muodostavat ainutlaatuisen, eksaktin mutta konstruktiivisen menetelmätieteen

Primäärikunkki Monokraftaalista vetovoimaa noudattava kunkki

Sekundäärikunkki Dikraftaalista vetovoimaa noudattava kunkki

Staattinen diffuusio Diffuusiomalli, jonka nojalla kunkkeistumisaste lisätään tuoksiin

Symbioottinen käyttäytyminen Kunkkien yhteistoiminta

Tertiäärikunkki Trikraftaalista vetovoimaa noudattava kunkki

Tetrakraftaalinen Kvartaarisen kunkin vetovoiman tyyppi

Trikraftaalinen Tertiäärisen kunkin vetovoiman tyyppi

Tuoksi Kunkkien rakenteen yhteistoiminnan määräämä perusominaisuus, jonka yksikkö on 1 TU

Täydellinen sekundäärikunkki Koko optimisietoalueelleen levittäytynyt sekundäärikunkki

Uuskunkkismi Kunkkismin uuden leviämisen suuntaus

Ydinaluehakuiset kunkit Kaupunkiseutuihin keskittyvät kunkit

Kunkkilogian jatko-opinnot

Kirjan tekijät toivovat, että kurssin opiskelu oli sinulle positiivinen kokemus. Kunkkilogisista tiedoistasi ja taidoistasi tulee olemaan sinulle varmasti hyötyä elämäsi aikana ja jatko-opinnoissasi.