Herbert Von Fungi

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herbert Von Fungi
Fungi.jpg
Koko nimi: Herbert Jaakko von Fungi
Syntymäaika: 5.1.1943 yöllä
Syntymäpaikka: Takametsä, Saksa
Uskontokunta: tiede
Kuolintapa: ei ole tapahtunut vielä
Hiusten väri: valkoiset, mutta hatun alla. Huomaa viikset
Saavutukset: Löytänyt 80% maailman sienistä. Saanut biologian Nobelin
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
Ylemmät. On todistanut sienten olevan oma lajinsa
Pilkkanimet: Sieni-setä, Funger, Tatti, Rouskuaivo, Jalkasienestäjä

Herbert Von Fungi (5. tammikuuta 1943) on tämän hetken tunnetuin sienitutkija, joka on tehnyt pitkän elämänsä aikana useita tieteellisiä löytöjä sienten parista. Juuri hän todisti sienten olevan oma lajinsa, ja juuri hänne mukaansa on nimetty koko fungilogian ala.

Ensimmäiset elinvuodet[muokkaa]

Von Fungin ensimmäisistä elinvuosita ei ole puhuttu paljonkaan edes hänen omassa elämänkerrassaan, mutta näin paljon on saatu selville: Vuonna 1943, viidentenä päivänä tammikuuta, kun pyöreän tatin tähtikuvio oli kirkkaimmillaan, syntyi nimeltään tuntemattomalle saksalaisnaiselle (tai muulle eliömuodolle) pieni poika. Nainen asui pienessä mökissä keskellä metsää ja joutui jostain syystä pakenemaan talostaan heti kun oli saanut itsensä koottua ominavuin suoritetun synnytyksen jälkeen. Pojan löysi paikallinen aatelinen Osvald von Fungi talosta illalla kun oli kuullut vauvan parun jokapäiväisellä metsäretkelään. Hän oli vienyt tämän kotiinsa, sillä hä oli näin suoraansanottuna impotentti., vaikka hetero olikin. Hän määräsi erään raskaana olleen naisen imettämään omaakin poikaansa, josta varttui fiksu poika. Hän ei ollut kuitenkaan kiinostunut ottoisänsä lailla metsästyksestä ja vastaavasta, vaan oi kiinnostunut luonnontieteistä ja erityisesti sienistä. Isää tämä ei haitannut, vaan hän kasvatti Herbertin omana poikanaan. Isänsä traagisesti menehtyessä viiltäsessä kurkkunsa epähuomiossa auki voiveitsellä Herbertin ollessa rikkaiden yliopistossa pitämässä esitelmäänsä "Mitä kaikkea voin kärpässienellä tehdä". Herbert peri kartanon ja isänsä rahat. Hän oli tälloin viisitoista. Hän eli nämä vuodet yksin, vain palvelusväki seuranaan. Näinä vuosina hän kuitenkin löysi sienimetsästä niinkutsuttujen smurffien sienikaupungin ja ystävystyi sielunveljensä, Suursmurffin kanssa, joka tuolloin oli kyllä Ei-niin-suursmurffi. Tästä voimme katsoa hänen lapsuutena päättyneen.

Täysi-ikäisyys ja tutkijanura[muokkaa]

Suursmurffin kannustamana Suursmurffi aloitti sienitutkimuksensa ja komenkymmenen vuoden uurastuksen päätteeksi hän sai valmiiksi väitöskirjansa "Sienet, muutakin kuin kasveja". Teos sai aikaan suuren hulinan biologian tutkijoiden piirissä, ja pian hän oli saavuttanut maineen rajoja rikkovana professorina. Hän vetäytyi pian väittelyiden loputtua takaisin kartanoonsa jatkamaan tutkimuksiaan sienien olemuksesta ja käyttötarkoituksista. Näinä aikoina hän kirjoitti teokset "Sieneläinen keittiö, sienten käyttö kotitalouksissa" joka sai paljon kiitosta perheenäitien suunalta ja lastenkirjan "Tarinoita tatin alta", joka sijoittui löyhästi hänen lapsuuteensa. Näinä aikoina hän huomasi kuitenkin, että hän oli erikoisella tavalla erilainen kuin muut. Vaikka hän olikin varttunut muita nopeammin kansakoulussa, ei hän vanhentunut tippakaan siinä ajassa, kun muut samaan-aikaan syntyneet olivat jo toinen kinttu haudassa. Loppujen lopuksi hänen ainoa hengissä oleva tuttunsa oli Suursmurffi, joka smurffien tapaan vanhentuu aivan eritahtia kuin ihmiset. Tämä kuitenkin vain edisti tutkimksia ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua esitteli von Fungi tiedeyhteisölle tajuntoja räjäyttävän tutkimuksensa tulokset: "Sienet eivät olleet kasveja! Eivätkä eläimiä! Eivätkä jumalia! Vaan sieniä! Jumalten ruokaa!" Useilla kokeilla hän tämän todisti, ja sai harvat pilkaajatkin vakuutuneeksi tästä. Fungilogia oli syntynyt!

Aiheesta muualla[muokkaa]