Viktor Orbán
Viktor Orbán haluaa, että katsot häntä silmiin hänen virtsatessaan perustuslain päälle. | |
Unkarin pääministeri | |
---|---|
vallassa | 1998—2002, 29. toukokuuta 2010– |
edeltäjä | Béla Lugosi Oddis Slajós |
seuraaja | Pörkölt Gulyás |
syntyi | 31. toukokuuta 1963 Székesfehérszeneverhászdekeszéfreszéhedszévár, Székesfehérszezerzsebésztársznever- hászdekeszéfreszéhedszévárszésziólíszpszécszérín maakunta, Unkari |
kuoli | |
puolue | Perusmadjaarit |
Viktor Orbán (unk. Orbán Viktor,[1] suom. Kalle Kala, s. 1963) on unkarilainen versio Timo Soinista, sillä erotuksella, että hän näyttää kalalta siinä missä Soini muistuttaa sammakkoa, että hän on dogmaattinen kalvinisti siinä missä Soini on dogmaattinen katolilainen, ja ennen kaikkea sillä erotuksella, että hänellä on valtaa.
Vuodesta 2010 Unkaria ehdottomalla parlamenttienemmistöllä johtanut Orbán on tehnyt maasta itsensä näköisen – kirjaimellisesti: hän on esittänyt Romanian Transylvanian ja Slovakian osien liittämistä Unkariin, jotta maan rajat muistuttaisivat lähemmin hänen jaloja lahnamaisia piirteitään. Orbánin tukena Unkarin kurinalaisessa ja kansallismyönteisessä hallinnossa on hänen oman Perusmadjaarit-puolueensa lisäksi Jobbik-liike, joka on puolisotilaallisilla pätemisjoukoilla varustettu unkarilainen Hommafoorumi.
Orbánia on syytetty vuoroin uusliberaaliksi, vuoroin fasistiksi. Hän on onnistunut torjumaan syytökset vaihtamalla säännöllisesti poliittista ideologiaansa. Kommunistisessa nuorisojärjestössä uransa aloittanut, radikaalidemokraattiseksi opiskelijapoliitikoksi loikannut Orbán on toiminut Liberaalin internationaalin varapuheenjohtajana, vienyt puolueensa sitten keskustaoikeistoon, fuusioitunut rahavallalle kriittisen kansallismielisen oikeiston kanssa, mutta hän on johdonmukaisesti aina pitänyt Viktor Orbánin puolta.
On syytä muistuttaa, että Viktor Orbán ei ole omatunnoton, autoritaarinen fasisti; hän vain johtaa hallitusta, joka modernin yhteiskunnan ongelmia ratkaistessaan ei etukäteen sulje pois omatunnottoman, autoritaarisen fasismin keinovalikoimaa.
Orbánin Unkari säätää jatkuvasti lakeja, jotka sijoittuvat autoritaarisuusasteikolla jonnekin Zombi-Chávezin Venezuelan ja Putinin Venäjän välimaastoon, mutta Euroopan unioni tyytyy silti mieluummin törkkimään kahta viimeksi mainittua, koska se on helpompaa ja hauskempaa, eikä kukaan sitä paitsi edes osaa unkaria kylliksi tajutakseen, mitä Orbánin sosiaaliministeri taas tulikaan sanoneeksi romaneista tai juutalaisista.
Viktor Orbánin suosikkibändi on Creedence Clearwater Revival.
Elämä ja ura[muokkaa]
Viktor Orbánin elämän suuri tragedia on, ettei hänellä ole omakohtaisia muistoja sankariteoista vuoden 1956 kansannoususta, joka tapahtui seitsemän vuotta ennen hänen syntymäänsä. Kaksinkertainen tragedia on, että Unkarissa kommunistidiktatuuri oli sittemmin itäblokin maista lepsuin, eikä Orbán saanut sisäiselle sankarilleen kunnollisen romanttista materiaalia prosessoitavaksi.
Orbán opiskeli Oxfordissa ja pärjäsi siellä kokonaisen vuoden, kunnes palasi kotimaahansa, missä oli Itä-Euroopan vallankumousten myötä tarjoutunut hyväpalkkaisia työllistymismahdollisuuksia poliittisille opportunisteille. Orbán oli mukana perustamassa nimillä Fidesz ja Perusmadjaarit tunnettua puoluetta, joka rakentui sosiaalis-taloudelliselle liberalismille, kunnes rakentui sosiaalis-taloudelliselle konservatismille, kunnes rakentui sosiaaliselle paleokonservatismille ja taloudelliselle sentralismille, kunnes olikin jo liian myöhäistä, kun perustuslakia oli ehditty muuttaa kahden kolmasosan parlamentaarisella enemmistöllä.
Orbán on yrittänyt todistaa ihmisyytensä ilmoittautumalla julkisesti jalkapallon harrastajaksi.
Ensimmäinen hallitus[muokkaa]
Ensimmäistä kertaa Orbán toimi Unkarin pääministerinä vuosina 1998—2002. Hän johti Perusmadjaarien luotsamaa koalitiohallitusta, johon kuuluivat tahdottomina apupuolueina Unkarin kansallinen vandaalipuolue (ei-kaupallinen) ja täydellisen naurettava Pienmaanomistajien Kansallinen Luuseripuolue.
Orbán minimoi pääministerinä parlamentin kyselytunnit, sillä hänestä hallituksen asiat ovat yksityisasioita, jotka eivät kuulu hänen perheensä ulkopuolisille tahoille. Pääministeri esiintyi vahvana yksityisyyden suojan puolustajana.
Viktor Orbánin hallituskaudella Unkari liittyi NATOn jäseneksi, vaikka Orbánia ärsyttikin puolustusliiton käytäntö hyväksyä jäsenikseen enää pelkkiä demokraattisia valtioita.[2]
Ulkopoliittisesti kiistanalaisin Orbánin ensimmäisen hallituksen päätöksistä oli myöntää oikeus Unkarin sosiaaliturvaan ja erinäisiin muihin sosiaalisiin oikeuksiin myös ns. ulkounkarilaisille eli Unkarin naapurimaissa asuville unkarinkielisille kansalaisille. Trianonin rauhansopimuksessa 1920 Unkari ja ensimmäisen maailmansodan ympärysvallat hyväksyivät suurin piirtein Unkarin nykyiset rajat, mutta siitä on sittemmin varsinkin Unkarissa vänisty vähän väliä ja vaadittu rajojen irredentististä laajentamista kaikkialle, missä joku mummu vielä osaa ainakin kymmenen sanaa unkaria. Unkarilaiset ovat näet itkupillejä, jotka eivät osaa suhtautua arviolta vuosisadan takaiseen historiaan aikuisten tavalla.[3] Joka tapauksessa Orbánin suurunkarilaisen sosiaaliturvan päätös herätti hienoista ärtymystä Slovakian, Slovenian, Kroatian, Serbian, Romanian ja Ukrainan hallituksissa, jotka eivät ihastuneet omia kansalaisiaan koskevaan lainsäädäntöön, josta ei neuvoteltu heidän kanssaan. Orbán vastasi naapurimaiden kritiikkiin lähettelemällä nimettömiä jauhekirjeitä niiden lähetystöihin. Wikimedia Foundationin mukaan Wikipedian Romania-artikkelin Transylvania-osiota toistuvasti vandalisoinut IP-osoite on jäljitetty Budapestin hallintokortteliin.
Orbánin ensimmäistä hallituskautta dominoivat hallituskoalition korruptioskandaalit, diktatorinen hallinto, itsenäisten tiedotusvälineiden uhkailu, kategorinen kieltäytyminen kompromissiratkaisuista, ulkopoliittinen yleisvittuilu, läpällä ja ilman valmistelua laaditut lait, piittaamattomuus perustuslaista, laittomuus ja oppositiojohtajien lukitseminen parlamentin WC-tiloihin. Orbán otti tietoisesti rauhallisesti ja käyttäytyi niin hyvin kuin suinkin pystyi, sillä Unkari ei ollut vielä EU:n jäsen. Orbán oli näet huomattuaan, millaiset munattomat nössöt unionia luotsaavat, tajunnut, että kerran jäseneksi päässyt maa saa ilmaista rahaa ja voi öykkäröidä estoitta ilman pelkoja seuraamuksista.
Oppositiojohtajana[muokkaa]
Orbánin koalitiohallitus kärsi tappion vuoden 2002 parlamenttivaaleissa, ja pääministeri suostui lopulta kolme päivää pääministerin kansliassa kestäneen piiritystilanteen jälkeen poistumaan valtiohuoneiston tiloista virtsattuaan ensin jokaiselle nahkasohvalle ja tietokonenäppäimistölle.
Oppositiojohtaja Orbánia lohdutti hieman hänen saamansa ”Sosiaalisen markkinatalouden palkinto”, jonka jakaa kuuromykkien ja mediapimennossa elävien saksalaisten idioottien yhdistys.
Vuoden 2006 parlamenttivaaleissakaan Orbánin ei onnistunut palata hallituspalatsiin, mutta myöhemmin samana vuonna sosialistipääministeri Ferenc Gyurcsány teki poliittisen emämunauksen, joka asetti kyseenalaiseksi koko hänen kykynsä toimia missään poliittisessa virassa: hän myönsi valehdelleensa äänestäjille puoluetapaamisessa, josta tehty nauhoitus vuoti julkisuuteen. Erityistä pahennusta herätti, että Gyurcsány käytti tunnustuksessaan unkarin vittu-sanaa. Orbán tarttui tilaisuuteen ja kutsui koolle valtavat, vallankumoukselliset suurmielenosoitukset hallitusta vastaan ja Unkarin kansannousun 50-vuotispäivän kunniaksi. Paikalle saapui 14 mielenosoittajaa.
Toinen hallitus[muokkaa]
Guyrcsányn tempaus osoittaa, että poliitikon kannattaa sitoutua ehdottomasti kaikkiin kertomiinsa valheisiin. Orbánille tämä ei ole mikään ongelma, joten hän on parempi poliitikko: Orbán tunnetusti valehtelee jatkuvasti, myös harmittomista asioista, kuten ulkona vallitsevasta säätilasta tai siitä, onko allerginen äyriäisille, koska hänen matelijanaivoistaan puuttuu osa, joka erittelee toden ja ei-toden kategoriat.
Orbánin perusmadjaarit voittivat vuoden 2010 vaalit saavuttaen parlamentissa yksin kahden kolmasosan murskaenemmistön, jonka avulla Orbán pystyy vetelemään Unkarin perustuslakia kuin kahden forintin huoraa, mitä hän pääasiallisesti nykyään tekeekin.
Orbán haluaa poistaa Unkarista sisäisiä jakolinjoja, ja ensimmäisenä on ryhdytty poistamaan vallan kolmijako-opin mukaisia linjoja maan hallinnosta. Perustuslain ns. ”koska me voidaan, njänjääh” -lisäyksillä Orbánin hallitus on asettanut Unkarin tuomioistuimet turvallisesti poliittiseen valvontaan. Perustuslakituomioistuimen jäsenet on velvoitettu kokoontumaan alasti lämmittämättömässä varastotilassa, ja tuomarien on pakko jäädä eläkkeelle minimieläkeiän (jota ei ole määritelty) saavutettuaan.
Unkarin uusi medialaki edellyttää tiedotusvälineiltä ”tasapuolisuutta” sakkojen tai jopa tiedotusvälineen lakkauttamisen uhalla. Esimerkiksi jokaista väitelausetta ”Viktor Orbán on kusipäinen ja lahjaton pikkudiktaattori” kohden tulee samasta tekstistä löytyä tasapainottava toteamus ”Viktor Orbán on suuri unkarilainen valtiomies, jonka tukeminen on jokaisen madjaarin velvollisuus”. Laki takaa sananvapauden siten, että jos artikkelissa siteerataan jonkun ei-toimittajan näkemystä, tasapuolisuuspykälää ei ole pakko soveltaa. Siten esimerkiksi artikkeli, jossa siteerataan pääministeri Orbánin puhetta, jossa tämä toteaa opposition olevan ”selkärangattomia kommunistisia unkarilaisten vihollisia, jotka haluavat tuhota valtiomme”, ei tarvitse rinnalleen tasapainottavia lisäyksiä. [4] Näin ollen esimerkiksi unkarinkielinen Wikipedia voi joutua vaikeuksiin, jos vandalisoit sen Viktor Orbán -artikkelia kirjoittamalla sinne esimerkiksi tekstin JA MUISTAKAA VANDAALIT! VIKTOR ORBÁN KÄNNÄÄ VERONMAKSAJIEN RAHOILLA, JOTEN WIKIPEDIAN VANDALISOINTI ON KUIN FIDESZIÄ ÄÄNESTÄISIT! unkarinkielisen vastineen. Esimerkiksi.
Historiakäsitys ja vähemmistöpolitiikka[muokkaa]
Viktor Orbán on torjunut tiukasti väitteet siitä, että hän ja hänen puolueensa edustaisivat muukalaisvihaa, rasismia, antisemitismiä tai äärinationalismia. Eivät he niitä edusta, vaan vain harjoittavat. [5]
Vuonna 2013 Orbán puhui Budapestissa Maailman juutalaiskongressin (JWC) kokouksessa. Hän tuomitsi antisemitismin, jota löysi kaikkialta paitsi nyky-Unkarista. Erityisesti Orbán tuomitsi Unkarissa vuosina 1944—45 lyhyesti valtaa pitäneen kansallissosialistisen Nuoliristi-puolueen, joka on vastuussa noin 100 000 ihmisen, suurelta osin juutalaisten, kuolemasta suoranaisten murhien ja Saksan tuhoamisleireille passittamisen muodossa. Historiallisesta antisemitismistä puhuessaan Orbán ei tullut kertaakaan maininneeksi Unkarin valtionhoitajana vuosina 1920—44 toiminutta amiraali Miklós Horthya, jota hänen puolueensa ja Unkarin oikeisto laajemminkin ihailee pystyttäen tälle patsaita jokaiseen yli kuuden asukkaan kylään viikoittain. Horthy sattui olemaan erään Adolf Hitler -nimisen, melko tuntemattomaksi jääneen keskieurooppalaisen maalarin, liittolainen, ja tuli tässä ominaisuudessa lähettäneeksi 400 000 juutalaista, romania ja muuta Unkarin alueella oleskellutta ali-ihmistä Saksan tuhoamisleireille. Orbán kiistää tietävänsä tällaisista epämääräisistä kuulopuheista mitään.
Orbánin vihollisluettelo[muokkaa]
Orbánin kaveriluettelo[muokkaa]
- Silvio Berlusconi
- Vladimir Putin
- Jyrki Katainen (kaikkien kaveri)
- Perussuomalaiset
- Disznó
Huomaa, että yo. luettelot ovat keskinäisesti poissulkevia.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ sillä Unkarissa kaikki on päivastoin
- ↑ Paitsi jos sattuu olemaan Turkki, jolloin demokratia ei edelleenkään NATOa kiinnosta.
- ↑ Vrt. Suomessa Tarton rauhansopimuksen rajojen mainitsemisen ympärilleen vääjäämättä houkuttelevat älylliset tynkäpersoonallisuudet
- ↑ Suomessa Perussuomalaiset on jatkuvasti valittanut puolueen epäreilusta kohtelusta mediassa. Tästä mallia.
- ↑ Zsolt Bayer, Orbánin läheinen henkilökohtainen ystävä, joka oli perustamassa Fidesz-puoluetta, kirjoittaa Magyar Hírlap -lehdessä juutalaisten olevan ”lemuavaa ulostetta”. Tammikuussa 2013 Bayer ilmaisi itseään näin: ”Huomattava osa mustalaisista ei kykene elämään ihmisten joukossa. He ovat eläimiä. Näiden eläinten ei pitäisi olla olemassa. Ongelma on selvitettävä välittömästi ja keinoja kaihtamatta.” No kidding.