Ernst Billgren
Ernst Billgren | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Ernst Billgren on ruotsalainen taiteilija, joka väsäilee taulujen lisäksi yhtä sun toista kivaa kuten musiikkia, lavastuksia ja tennispalloja. Billgren ajaa aktiivisesti eläinprostituution sallimista Ruotsissa, erityisesti kettujen suhteen. Billgrenin bravuuri on sekoitella erilaisia tekniikoita yhteen, esimerkiksi vesiväriä asfaltille, hiiliä kuparille, puukolla lasiin ja haarukalla liitutaululle. Billgrenin epäillään olevan Ruotsin kuningasperheen äpärä.
Suhde suomalaiseen taiteeseen[1][muokkaa]
Billgrenin ankeaa lapsuutta hallitsi yksi ankeus ylitse muiden: Helene Scjrhfgdbergin Toipilas. Suomalaiset ylpistyivät tästä suunnattomasti, sillä onhan se aika hienoa että suomalainen tunnetaan Ruotsissa. Todellisuudessa Billgrenin vanhemmat olivat ankaria puritaaneja, jotka pitivät esteettisen harmonian ja visuaalisen kauneuden pannassa, joten ainoa mahdollinen valinta seinätauluksi oli tietty suomalainen taulu. Hys, ei kerrota tätä kulttuuriministeriölle.
Myöhemmin Billgren ei oikein tykännyt suomalaisten huippujen maalaamista tauluista, joten hän maalasi ne uudelleen ja tuhosi alkuperäisteokset. Kukaan ei vielä tänäkään päivänä ole huomannut vaihtamista. Alkajaisiksi hän päätti poistaa kaiken ruskean, harmaan ja mustan värin, jolloin hän tuli poistaneeksi kaikki taulut kokonaan, ja siinä sivussa muutamia ihmisiäkin joiden värimaailma ei erottunut näistä suomalaisten pääväreistä.
Pariisin maailmannäyttelyyn Suomi oli lähettämässä Pekka Halosen säälittävän pyykkäriä esittävän taulun, jossa avanto oli niin kaukana talosta että helläsydämistä Billgreniä rupesi säälittämään. Siispä hän maalasi avannon vähän lähemmäs ja kas, feministit olivat heti paljon tyytyväisempiä. Ei ihme että suomalaisella taiteella on niin suuri suosio Euroopassa. Vänrikki Stoolin tarinat oli Billgrenin mielestä niin tylsä, että hän piirsi kuvia marginaaleihin. Hänen omalaatuisen tekniikkansa ansiosta nyt kaikki kuvat siirtyvät lukijoiden päihin ja elävöittävät lukukokemusta.
Billgrenin teos "Ruskea laatikko" sijaitsee Helsingissä Kampintorilla[2]. Se on suurinpiirtein kuutionmallinen veistos, ja se on ruskea. Se on hyvin hieno ja taiteellinen. Ja uraauurtava. Ainakin kulttuuriministeriön mielestä. Billgren kuvailee teostaan näin: "Lattean mielialan maissa on olemassa traditio rakentaa maastoon sopivin etäisyyksin pieniä taloja joihin epäsosiaaliset kulkijat voivat hakeutua hetkeksi pois ihmisten ilmoilta. Kampintori on kuin laakso hikisessä Helsingissä ja Ruskean laatikon avulla kulkija kohtaa käsityskykynsä rajoissa olevan maiseman. Laatikot ovat kulttuurin lähetystöjä luonnossa ja Ruskea laatikko olkoon siten luonnon lähetystö Helsingin kaupungissa." Ruskeus kuvaa Suomen värimaailmaa ja laatikkous kuvaa suomalaista mielenlaatua. Itse asiassa Billgrenin on epäilty pelleilevän postmodernismin kustannuksella, mutta kulttuuriministeriö ei ole vahvistanut huhua.
Billgrenin näkemyksiä taiteesta[3][muokkaa]
- Piilota maalauksesi äitisi sivustavedettävään, niin sinusta tulee kuuluisa.
- Kajauta itseäsi vasaralla päähän, niin olet tarpeeksi omaperäinen.
- Galleristia valitessa pitää tietää, kuinka iso sammakko haluaa olla.
- Kuolema ei ole juttu johon kannattaa taiteen vuoksi satsata.
- Jos joku rupeaa puhumaan taiteen tehtävästä, hän on luultavasti natsi tai jotain vastaavaa.
- Taidearvostelija on kuin ihminen joka tirkistelee ikkunan takana kommentoimassa toisten rakastelua sen sijaan että olisi itse hommissa.[4]
Linkkejä hupisivustoille[muokkaa]
- ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/nayttelyt/artikkeli/BILLGREN/HS20100507SI1KU01840
- ↑ http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=135#
- ↑ Billgren: Mitä on taide? 100 tositärkeetä kysymystä
- ↑ Billgren: Vad är konst II 100 nya jätteviktiga frågor