Denis Diderot
”Ihminen ei ole vapaa, ennenkuin viimeinen kuningas on hirtetty viimeisen papin aukirevittyihin suoliin.”
~Denis Diderot
”Wikipediasta on vain yksi askel barbarismiin.”
~Denis Diderot
”Ei merkittävä.”
~Wikipedistit Diderot'sta
Denis Diderot (5. lokakuuta 1713–31. heinäkuuta 1784) oli ranskalainen valistusfilosofi ja kirjailija. Hänet muistetaan erityisesti panoksestaan maailman ensimmäisen todelliseen kattavuuteen pyrkivän tietosanakirjan eli Encyclopédien kehityksessä. Lisäksi hän oli suurenmoinen yleisnero, uskomaton monilahjakkuus, ällistyttävä älykkö ja aivan yksinkertaisesti lyömätön hengen jättiläinen sekä eräs suurimmista ihmisistä, joka on milloinkaan elänyt. Tämä ei tosin Diderot'n omana aikana herättänyt juurikaan huomiota, sillä valistusajan Ranska oli samanlaisia kykyjä niin pullollaan, että osan piti lähteä peräti maanpakoon. Nykyisin Diderot on korotettu Wikipedian epäviralliseksi suojeluspyhimykseksi, minkä johdosta hän kääntyileekin haudassaan silkasta tuohtumuksesta niin kiivaasti, että Pariisin Saint Rochen kirkko on paalutettava uudelleen.
Elämä ja tuotanto[muokkaa]
Diderot syntyi Ranskan maaseudulla 1700-luvun alussa, kuten hienojen miesten tapana siihen aikaan oli. Diderot oli jo lapsena huomattavan älykäs, mutta siitä huolimatta hänestä kaavailtiin joko pappia tai juristia. Denis tunnusti isälleen haluavansa isona tulla ensyklopedistiksi, minkä johdosta hänet tehtiin perinnöttömäksi ja karkotettiin kotoa.[1] Diderot ryhtyi elämään vähävaraisena älykkönä, mikä toisaalta sopikin hänelle hyvin, sillä ranskalaisilla boheemi-intellektuelleillahan tunnetusti riittää naisseuraa. Diderot riiasi jonkin aikaa jopa Venäjän Katariina Suurta ja jätti tälle henkilökohtaisen kirjastonsa.[2] Diderot’sta tuli jo nuorena ateisti. Hän rukoili Jumalalta miljoonaa kultafrangia, ja kun tämä ei vastannut, päätti Diderot luopua uskostaan moiseen hyödyttömään nysväriin.
Kun Diderot jälleen kerran huomasi olevansa kantakapakassaan muiden ihmiskunnan historian suurimpien kykyjen seurassa, päätti hän hetken mielijohteesta koota seurueineen kaiken maailman tiedon yksien kansien väliin. Tästä seurasi järisyttävä...
Encyclopédie[muokkaa]
Tiettävästi moni on Wikipediaan tutustuessaan pohtinut, kuka neropatti alun perin sai absurdin ajatuksen koota kaikki tieto yhteen teokseen. On lohdullista tietää, että koko jutusta voi syyttää Diderot'a ja muutamia muita ranskalaisia valistusfilosofeja. Lopulta projektista syntyi vapaasti muokattava 28-osainen kirjasarja Encyclopédie, ou Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de gens de lettres, mis en ordre par M. Diderot de l'Académie des Sciences et Belles-Lettres de Prusse, et quant à la partie mathématique, par M. d'Alembert de l'Académie royale des Sciences de Paris, de celle de Prusse et de la Société royale de Londres (tästä lähtien vain Encyclopédie), joka käsitti 71 818 artikkelia ja joka julkaistiin vuosien 1751 ja 1766 välillä. Kokonaisuuden laatu oli kuitenkin hyvin kyseenalainen, sillä esimerkiksi hakusanoja Ville Hostikka, Thrill Seeker tai Luettelo Pokémon-tyypeistä ei ollut otettu lainkaan mukaan. Toisaalta tämä jätti enemmän tilaa varsinaiselle tiedolle, olihan kyseessä tietosanakirja.
Ero Wikipedian ja sen kunniakkaamman edeltäjän Encyclopédien välillä piilee siinä, että 1700-luvun Encyclopédie oli huomattavasti Wikipediaa suppeampi. Toinen ero on, että siinä missä Encyclopédien artikkeleita kirjoittivat ja toimittivat mm. Diderot, Montesquieu, d'Alembert, Rousseau ja Voltaire, Wikipediaan kirjoittavat lähinnä tupeloivat amatöörit, joilla on lähes aina oma agenda ja kehittymätön henkinen elämä.
Vertailun vuoksi on sangen mielenkiintoista tarkastella eräitä Encyclopédien ylläpitäjien ja normikäyttäjien piirteitä.
- Denis Diderot – Encyclopédien pääbyrokraatti ja myyttinen Jimmy Walesin vastine.
- Voltaire – Nimimerkin taakse kätkeytyy François-Marie Arouet. Voltaire toimi ahkerana ylläpitäjänä eikä pelännyt käyttää valtaansa. Hän totesi ykskantaan suuren osan tietosanakirjaan tarjotuista katolista teologiaa käsitelleistä artikkeleista "ei-merkittäviksi". Vähäjärkiset vandaalimieliset n00bit, kuten Käyttäjä:Pontifex*, aloittivat tästä hyvästä sarjan henkilökohtaisia hyökkäyksiä Voltairea vastaan.
- Rousseau – Rousseau olisi halunnut kovasti päästä ylläpitäjäksi, mutta sortui jatkuvasti lisäämään artikkeleihin uutta tutkimusta erityisesti kasvatukseen, ihanteelliseen yhteiskuntaan ja suomalaisten geneettiseen perimään liittyen.
- Montesquieu – Satunnaiskäyttäjä, joka sai paljon kritiikkiä tavastaan jakaa jokainen artikkelinsa kolmeen yhtä vahvaan osaan, jotta yksikään osa ei voisi dominoida toista.
Kun Encyclopédie viimein valmistui, oli sitä ryhdyttävä markkinoimaan. Diderot lähti kiertämään Pariisia kaupitellen tietosanakirjasarjaansa ovelta ovelle.
| ” |
|
” |
~Denis Diderot tunkemassa jalkaansa oven väliin | ||
Teossarjan myynti ei kuitenkaan sujunut kovin kehuttavasti, sillä ovelta ovelle kiersi myös joukko ns. pölynimurikauppiaita,[3] jotka markkinoivat afrikkalaisia siivousorjia tarjoten siivousnäytöksiä. Kilpailun takia Encyclopédien myynti jäi odotetusta. Ikävä kyllä 18000-sivuisten teossarjojen kaupustelu kävi myös Diderot'n selän päälle, ja hän rusentui kirjojensa alle kesällä 1784. Paha kyllä, ajatus täydellisestä tietokokoelmasta jäi elämään ja on nyt keskinkertaisten kykyjen käsissä.
Katso myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kyseessä oli mitä ilmeisimmin traaginen väärinymmärrys; isä luuli ensyklopedistin toimen liittyvän jotenkin siihen, mitä jesuiittakoulun asuntolassa tapahtui.
- ↑ Katariinaa todennäköisesti kiinnostivat Diderot'n kokoelmassa lähinnä ns. "ranskalaiset litografiat".
- ↑ Jehovan todistajia ei vielä ollut keksitty.
