Conjugaison:finnois/ihmetellä
- la conjugaison du verbe ihmetellä
| Formes personnelles | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Indicatif | ||||||
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ihmettelen | en ihmettele | 1. minä | olen ihmetellyt | en ole ihmetellyt | |
| 2. sinä | ihmettelet | et ihmettele | 2. sinä | olet ihmetellyt | et ole ihmetellyt | |
| 3. hän | ihmettelee | ei ihmettele | 3. hän | on ihmetellyt | ei ole ihmetellyt | |
| 1. me | ihmettelemme | emme ihmettele | 1. me | olemme ihmetelleet | emme ole ihmetelleet | |
| 2. te (vous) Te |
ihmettelette -"- |
ette ihmettele -"- |
2. te (vous) Te |
olette ihmetelleet olette ihmetellyt |
ette ole ihmetelleet ette ole ihmetellyt | |
| 3. he | ihmettelevät | eivät ihmettele | 3. he | ovat ihmetelleet | eivät ole ihmetelleet | |
| passif | ihmetellään | ei ihmetellä | passif | on ihmetelty | ei ole ihmetelty | |
| imparfait | plus-que-parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ihmettelin | en ihmetellyt | 1. minä | olin ihmetellyt | en ollut ihmetellyt | |
| 2. sinä | ihmettelit | et ihmetellyt | 2. sinä | olit ihmetellyt | et ollut ihmetellyt | |
| 3. hän | ihmetteli | ei ihmetellyt | 3. hän | oli ihmetellyt | ei ollut ihmetellyt | |
| 1. me | ihmettelimme | emme ihmetelleet | 1. me | olimme ihmetelleet | emme olleet ihmetelleet | |
| 2. te (vous) Te |
ihmettelitte -"- |
ette ihmetelleet ette ihmetellyt |
2. te (vous) Te |
olitte ihmetelleet olitte ihmetellyt |
ette olleet ihmetelleet ette ollut ihmetellyt | |
| 3. he | ihmettelivät | eivät ihmetelleet | 3. he | olivat ihmetelleet | eivät olleet ihmetelleet | |
| passif | ihmeteltiin | ei ihmetelty | passif | oli ihmetelty | ei ollut ihmetelty | |
| Conditionnel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ihmettelisin | en ihmettelisi | 1. minä | olisin ihmetellyt | en olisi ihmetellyt | |
| 2. sinä | ihmettelisit | et ihmettelisi | 2. sinä | olisit ihmetellyt | et olisi ihmetellyt | |
| 3. hän | ihmettelisi | ei ihmettelisi | 3. hän | olisi ihmetellyt | ei olisi ihmetellyt | |
| 1. me | ihmettelisimme | emme ihmettelisi | 1. me | olisimme ihmetelleet | emme olisi ihmetelleet | |
| 2. te (vous) Te |
ihmettelisitte -"- |
ette ihmettelisi -"- |
2. te (vous) Te |
olisitte ihmetelleet olisitte ihmetellyt |
ette olisi ihmetelleet ette olisi ihmetellyt | |
| 3. he | ihmettelisivät | eivät ihmettelisi | 3. he | olisivat ihmetelleet | eivät olisi ihmetelleet | |
| passif | ihmeteltäisiin | ei ihmeteltäisi | passif | olisi ihmetelty | ei olisi ihmetelty | |
| Potentiel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | ihmetellen | en ihmetelle | 1. minä | lienen ihmetellyt | en liene ihmetellyt | |
| 2. sinä | ihmetellet | et ihmetelle | 2. sinä | lienet ihmetellyt | et liene ihmetellyt | |
| 3. hän | ihmetellee | ei ihmetelle | 3. hän | lienee ihmetellyt | ei liene ihmetellyt | |
| 1. me | ihmetellemme | emme ihmetelle | 1. me | lienemme ihmetelleet | emme liene ihmetelleet | |
| 2. te (vous) Te |
ihmetellette -"- |
ette ihmetelle -"- |
2. te (vous) Te |
lienette ihmetelleet lienette ihmetellyt |
ette liene ihmetelleet ette liene ihmetellyt | |
| 3. he | ihmetellevät | eivät ihmetelle | 3. he | lienevät ihmetelleet | eivät liene ihmetelleet | |
| passif | ihmeteltäneen | ei ihmeteltäne | passif | lienee ihmetelty | ei liene ihmetelty | |
| Impératif | ||
|---|---|---|
| présent | ||
| personne | affirmatif | négatif |
| 1. minä | – | – |
| 2. sinä | ihmettele | älä ihmettele |
| 3. hän | ihmetelköön | älköön ihmetelkö |
| 1. me | ihmetelkäämme | älkäämme ihmetelkö |
| 2. te (vous) Te |
ihmetelkää -"- |
älkää ihmetelkö -"- |
| 3. he | ihmetelkööt | älkööt ihmetelkö |
| passif | ihmeteltäköön | älköön ihmeteltäkö |
| Formes nominales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| infinitifs | participes | ||||||||
| actif | passif | actif | passif | ||||||
| I | ihmetellä | présent | ihmettelevä | ihmeteltävä | |||||
| long I | ihmetelläkseen1 | parfait | ihmetellyt | ihmetelty | |||||
| II | inessif | ihmetellessä2 | ihmeteltäessä | agent | ihmettelemä4 | ||||
| instructif | ihmetellen | – | agent négatif | ihmettelemätön | |||||
| III | inessif | ihmettelemässä | – | 1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » ⊟ minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » ⊟ kuolema « la mort ») ! | |||||
| élatif | ihmettelemästä | – | |||||||
| illatif | ihmettelemään | – | |||||||
| adessif | ihmettelemällä | – | |||||||
| abessif | ihmettelemättä | – | |||||||
| instructif | ihmettelemän | ihmeteltämän | |||||||
| IV | nominatif | ihmetteleminen | |||||||
| partitif | ihmettelemistä | ||||||||
| V | ihmettelemäisillään3 | ||||||||