Siirry sisältöön

van

Wikisanakirjasta
Katso myös: vän

Suomi

[muokkaa]

Partikkeli

[muokkaa]

van

  1. (murteellinen, korostava) rehvastelevissa tai kehuskelevissa ilmauksissa
    Van minulta se käyttää.
    Van minä kyllä jaksan.
    Van, tiedäthän sinä!
    Van veikkosten.

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

van (monikko vans)

  1. pakettiauto
  2. (rautatiet, brittienglantia) härkävaunu, umpivaunu, konttivaunu
    goods van
  3. (rautatiet, amerikanenglantia) matkatavaravaunu
  4. (amerikanenglantia) kontti; puoliperävaunu
    dry van
    A refrigerated van used to carry cold goods is called a reefer.

Etymologia

[muokkaa]

lyhentymä sanasta caravan

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Espanja

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

van

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä ir

Hollanti

[muokkaa]

Prepositio

[muokkaa]

van

  1. ilmaisee genetiiviä
  2. ilmaisee tekijää
    Een schilderij van Rubens. – Rubensin maalaus
  3. ilmaisee lähtöpaikka, -suuntaa tai alkuperää
    Hij komt van Griekenland. – Hän on Kreikasta [ts. kreikkalainen]
  4. ilmaisee ominaisuutta
    Hij is een man van eer. – Hän on kunnian mies
  5. ilmaisee syytä
    tranen van geluk – ilon kyyneleet
  6. ilmaisee osaa kokonaisuudesta
    De jongste van zijn dochters. – Nuorin tyttäristä

Kroaatti

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

vȁn

  1. ulos

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vȁn Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ruotsi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

van

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
yl. van yl. van m. vane[luo]
yl. vana
n. vant[luo] n. vant[luo] n.
mon. vana[luo] mon. vana[luo] mon.
Komparatiivi
vanare [luo]
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
vanast [luo] yl./m.den vanaste [luo]
n.det vanaste
mon. de vanaste

-t, -a

  1. tottunut
  2. harjaantunut

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

van yl. (3) (yks. määr. vanen [luo], mon. epämäär. vaner [luo], mon. määr. vanerna [luo])

  1. (mytologia) vaani

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • van Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • van Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Unkari

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

van

  1. olla

Vietnam

[muokkaa]

Erisnimi

[muokkaa]

van

  1. osa vietnamilaisen nimeä, joka osoittaa nimen kuuluvan miehelle

Viro

[muokkaa]

Lyhenne

[muokkaa]

van

  1. vanh. (sanakirjoissa jms.)
    vananendud – vanhentunut