Siirry sisältöön

valtias

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valtias (41)

  1. herra, hallitsija, käskijä, isäntä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑlt̪iɑs/
  • tavutus: val‧ti‧as

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valtias valtiaat
genetiivi valtiaan valtiaiden
valtiaitten
partitiivi valtiasta valtiaita
akkusatiivi valtias;
valtiaan
valtiaat
sisäpaikallissijat
inessiivi valtiaassa valtiaissa
elatiivi valtiaasta valtiaista
illatiivi valtiaaseen valtiaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valtiaalla valtiailla
ablatiivi valtiaalta valtiailta
allatiivi valtiaalle valtiaille
muut sijamuodot
essiivi valtiaana valtiaina
translatiivi valtiaaksi valtiaiksi
abessiivi valtiaatta valtiaitta
instruktiivi valtiain
komitatiivi valtiaine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valtiaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
valtias-

Etymologia

[muokkaa]

joko johdos sanasta valta tai laina samasta germaanisesta sanueesta[1]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

itsevaltias, kaikkivaltias

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • valtias Kielitoimiston sanakirjassa
  • valtias Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 472 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. valtias.