vakuus
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vakuus (40)
- (oikeustiede) sopimuksen tai lainkohdan perusteella määräytyvä vastapuolelle koituvan vahingon varalle asetettava pantti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑkuːs/
- tavutus: va‧kuus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vakuus | vakuudet |
genetiivi | vakuuden | vakuuksien |
partitiivi | vakuutta | vakuuksia |
akkusatiivi | vakuus; vakuuden |
vakuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vakuudessa | vakuuksissa |
elatiivi | vakuudesta | vakuuksista |
illatiivi | vakuuteen | vakuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vakuudella | vakuuksilla |
ablatiivi | vakuudelta | vakuuksilta |
allatiivi | vakuudelle | vakuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vakuutena | vakuuksina |
translatiivi | vakuudeksi | vakuuksiksi |
abessiivi | vakuudetta | vakuuksitta |
instruktiivi | – | vakuuksin |
komitatiivi | – | vakuuksine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vakuude- | |
vahva vartalo | vakuute- | |
konsonantti- vartalo |
vakuut- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: vakuudellinen, vakuudeton
Yhdyssanat
[muokkaa]esinevakuus, henkilövakuus, vakuusarvo, vakuuskirja, vakuusmuoto, vakuusrahasto, vakuussitoumus, vakuustodistus, vuokravakuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vakuus Kielitoimiston sanakirjassa