Siirry sisältöön

ultimaatumi

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ultimaatumi (6)[1]

  1. (politiikka) valtiollinen uhkavaatimus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈult̪iˌmɑːt̪umi/
  • tavutus: ul‧ti‧maa‧tu‧mi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ultimaatumi ultimaatumit
genetiivi ultimaatumin ultimaatumien
ultimaatumeiden
ultimaatumeitten
partitiivi ultimaatumia ultimaatumeita
ultimaatumeja
akkusatiivi ultimaatumi;
ultimaatumin
ultimaatumit
sisäpaikallissijat
inessiivi ultimaatumissa ultimaatumeissa
elatiivi ultimaatumista ultimaatumeista
illatiivi ultimaatumiin ultimaatumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ultimaatumilla ultimaatumeilla
ablatiivi ultimaatumilta ultimaatumeilta
allatiivi ultimaatumille ultimaatumeille
muut sijamuodot
essiivi ultimaatumina ultimaatumeina
translatiivi ultimaatumiksi ultimaatumeiksi
abessiivi ultimaatumitta ultimaatumeitta
instruktiivi ultimaatumein
komitatiivi ultimaatumeine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ultimaatumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6