Siirry sisältöön

ulkoeronto

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ulkoeronto (1-J)

  1. (vanhahtava, kielitiede) ablatiivi
    Ulkoeronnon sijapääte on suomessa ”-lta”/”-ltä”.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈulkoˌeront̪o/
  • tavutus: ul‧ko‧e‧ron‧to

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]