tuputtaa

Suomi

Verbi

tuputtaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) tyrkyttää, yrittää tarjota toiselle vastoin tämän tahtoa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uput̪ːɑːˣ/
• tavutus: tu‧put‧taa

Käännökset

1. tyrkyttää

englanti: force upon

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tuputtaminen, tuputus

Aiheesta muualla

• tuputtaa Kielitoimiston sanakirjassa