tuomaskuona

Suomi

Substantiivi

tuomaskuona (10)

1. teräksenvalmistuksen sivutuotteena saatava emäksinen kuona, joka on pääasiassa kalsiumfosfaattia ja joka soveltuu erinomaisesti fosforilannoitteeksi

Etymologia

• Tuomaskuona on mellotuskuonaa, jota syntyy puhdistettaessa fosfaattipitoisesta malmista valmistettua takkirautaa Bessemerin konvertterissa Thomas–Gilchristin-menetelmällä. Kuona on saanut nimensä Sidney Gilchrist Thomasista (1850–1885), joka yhdessä sukulaisensa Percy Gilchristin kanssa kehitti menetelmän.

Käännökset

1. lannoitteena käytettävä kuona

englanti: Thomas phoshate ruotsi: thomasfosfat

saksa: Thomasmehl n., Thomasphosphat n., Thomasschlacke f.