tietäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tietäminen (38)
- erityisen tai yleisen tietouden hallitseminen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tietäminen | tietämiset |
| genetiivi | tietämisen | tietämisten tietämisien |
| partitiivi | tietämistä | tietämisiä |
| akkusatiivi | tietäminen; tietämisen |
tietämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tietämisessä | tietämisissä |
| elatiivi | tietämisestä | tietämisistä |
| illatiivi | tietämiseen | tietämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tietämisellä | tietämisillä |
| ablatiivi | tietämiseltä | tietämisiltä |
| allatiivi | tietämiselle | tietämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tietämisenä (tietämisnä) |
tietämisinä |
| translatiivi | tietämiseksi | tietämisiksi |
| abessiivi | tietämisettä | tietämisittä |
| instruktiivi | – | tietämisin |
| komitatiivi | – | tietämisine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tietämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tietämis- | |
Etymologia
[muokkaa]- teonnimi verbistä tietää