tarmo
Ulkoasu
Katso myös: Tarmo |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tarmo (1)
- asennetyyppi, jota kuvaa jaksaminen, halu ja into; puhti, tsemppi, sisu, virkeys, voima, virta, energia, vireys, eloisuus
- (vanhahtava, fysiikka) energia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑrmo/
- tavutus: tar‧mo
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarmo | tarmot |
genetiivi | tarmon | tarmojen |
partitiivi | tarmoa | tarmoja |
akkusatiivi | tarmo; tarmon |
tarmot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarmossa | tarmoissa |
elatiivi | tarmosta | tarmoista |
illatiivi | tarmoon | tarmoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarmolla | tarmoilla |
ablatiivi | tarmolta | tarmoilta |
allatiivi | tarmolle | tarmoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarmona | tarmoina |
translatiivi | tarmoksi | tarmoiksi |
abessiivi | tarmotta | tarmoitta |
instruktiivi | – | tarmoin |
komitatiivi | – | tarmoine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarmo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: tarmokas
Yhdyssanat
[muokkaa]tarmonpesä, tarmonpuuska, toimintatarmo, työtarmo
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tarmo Kielitoimiston sanakirjassa