sammal
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sammal (49)
- jokin rakenteeltaan yksinkertaisista ja pienikokoisista itiökasveista, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan
- Kasvikunnan alakunta sammalet (Bryobionta).
Ääntäminen
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]Etymologia
[muokkaa]Sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä, mutta ei etäsukukielissä. Sen alkuperä on tuntematon, vaikka sille on ehdotettu eri etymologioita, mutta mikään niistä ei ole saanut yleistä hyväksyntää.[1] Ensimmäinen kirjallinen maininta sanasta on Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum vuodelta 1637.[2]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: sammaleinen, sammalinen, sammalmainen
- substantiivit: sammaloitua
Yhdyssanat
[muokkaa]aarnisammal, harmosammal, havusammal, hetesammal, huopasammal, karhunsammal, karstasammal, kerrossammal, keuhkosammal, kilpisammal, kivisammal, korallisammal, kulosammal, kynsisammal, laakasammal, lahosammal, lehtisammal, lehväsammal, liekosammal, maksasammal, nukkasammal, nuotiosammal, näkinsammal, palmikkosammal, palmusammal, rahkasammal, ruskosammal, ruusukesammal, sammalakaatti, sammaleläin, sammalenvihreä, sammalkasvi, sammalmatto, sammalmätäs, sammalpeite, sammalturve, seinäsammal, suikerosammal, sulkasammal, varstasammal
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sammal Kielitoimiston sanakirjassa
- sammal Tieteen termipankissa
- Artikkeli 5133 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sammal
Lähteet
[muokkaa]- Karjalan kielen verkkosanakirja / toimittanut: Marja Torikka ; verkkosovellus: Jari Vihtari. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009.
Livvi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sammal
Lähteet
[muokkaa]- Sanakniigu / onego.ru ["aunuksenkarjala-venäjä-suomi verkkosanakirja"]
Vatja
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sammal
Lähteet
[muokkaa]- [ETY] Eesti etümoloogiasõnaraamat / Eesti Keele Instituut, 2012
- verkkoversio: ETY
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sammal (gen. sambla, part. sammalt)
- sammal, sammale
- Veereval kivil ei kasva sammalt. – Vierivä kivi ei sammaloidu. (sananlasku)
- Maa oli kaetud samblaga. – Maa oli sammalpeitteinen.
- Mitmesugused samblad. - Monenlaiset sammalet.
- samblad – Kasvikunnan alakunta sammalet (Bryobionta).
Taivutus
[muokkaa]Etymologia
[muokkaa]- Mahdollisesti balttilaisen kantakielen *samanas[3]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- sammal Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- sammal sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1116. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 236. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.
- ↑ Eesti etümoloogiasõnaraamat / sammal