ruumiinontelo

Suomi

Substantiivi

ruumiinontelo (2)

1. (anatomia) monilla eliöillä suurin ja tärkein ruumiinonkalo

Ääntäminen

• IPA: /ˈruːmiːnˌont̪elo/
• tavutus: ruu‧miin‧on‧te‧lo

Etymologia

• yhdyssana osista ruumis (genetiivi) ja ontelo

Käännökset

1. monilla eliöillä tärkeä ruumiinonkalo

englanti: coelum galego: celoma m.

katalaani: celoma m. viro: tsöloom