riitti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- tavaksi kiteytynyt proseduuri jotakin toistuvasti tehtäessä
- (uskonto) liturginen toimitus tai seremonia; palvontameno
- (uskonto) tunnustuskunnan tai oppisuunnan liturginen perinne
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriːt̪ːi/
- tavutus: riit‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riitti | riitit |
| genetiivi | riitin | riittien (riittein) |
| partitiivi | riittiä | riittejä |
| akkusatiivi | riitti; riitin |
riitit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riitissä | riiteissä |
| elatiivi | riitistä | riiteistä |
| illatiivi | riittiin | riitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riitillä | riiteillä |
| ablatiivi | riitiltä | riiteiltä |
| allatiivi | riitille | riiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riittinä | riitteinä |
| translatiivi | riitiksi | riiteiksi |
| abessiivi | riitittä | riiteittä |
| instruktiivi | – | riitein |
| komitatiivi | – | riitteine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | riiti- | |
| vahva vartalo | riitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]riitti
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä riittää