rang

Katso myös: raņg

Englanti

Verbi

rang

1. (taivutusmuoto) imperfektimuoto verbistä ring

Ranska

Substantiivi

rang m. (monikko rangs[luo])

1. (sodankäynti) rivi

   dans les rangs de l'armée – armeijan riveissä

2. rankki, arvoaste, luokitus

Aiheesta muualla

• rang Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui rang
määräinen	rangului
monikko	unor ranguri
määräinen	rangurilor

rang n. (määräinen: rangul, monikko: ranguri, määräinen: rangurile)

1. asema, arvoasema, arvoaste, rankki

   un diplomat de rang înalt