Siirry sisältöön

pisu

Wikisanakirjasta
Katso myös: pišu

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

pisu

  1. (puhekieltä, lastenkieltä) pissa, virtsa
    Kulta, nyt on aika käydä iltapisulla!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpisu/
  • tavutus: pi‧su

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pisu pisut
genetiivi pisun pisujen
partitiivi pisua pisuja
akkusatiivi pisu;
pisun
pisut
sisäpaikallissijat
inessiivi pisussa pisuissa
elatiivi pisusta pisuista
illatiivi pisuun pisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pisulla pisuilla
ablatiivi pisulta pisuilta
allatiivi pisulle pisuille
muut sijamuodot
essiivi pisuna pisuina
translatiivi pisuksi pisuiksi
abessiivi pisutta pisuitta
instruktiivi pisuin
komitatiivi pisuine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • pisu Kielitoimiston sanakirjassa