piska

Kroaatti

Substantiivi

piska

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pisak

Ruotsi

Substantiivi

piska yl. (1) (yks. määr. piskan[luo], mon. epämäär. piskor[luo], mon. määr. piskorna[luo])

1. ruoska, piiska

Liittyvät sanat

• dagg
• karbas
• niosvansad katt

Yhdyssanat

• mattpiska

Verbi

piska (1)

1. ruoskia, piiskata, piestä

   Kan du gå ut och piska mattorna?

Taivutus

Taivutus – piska
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	piskar[luo]	piskas
imperfekti	piskade	piskades
supiini	piskat	piskats
imperatiivi	piska	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: piska
• passiivin infinitiivi: piskas
• aktiivin part. prees: piskande [luo]
• passiivin part. prees: piskandes
• part. perf.: yl. piskad, n. piskat, määr./mon. piskade

Aiheesta muualla

• piska Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• piska Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)