paanne
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- keväällä sulaneen veden uudelleen jäätyessä muodostuva jääkerros
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑːnːeˣ/
- tavutus: paan‧ne
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paanne | paanteet |
genetiivi | paanteen | paanteiden paanteitten |
partitiivi | paannetta | paanteita |
akkusatiivi | paanne; paanteen |
paanteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paanteessa | paanteissa |
elatiivi | paanteesta | paanteista |
illatiivi | paanteeseen | paanteisiin paanteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paanteella | paanteilla |
ablatiivi | paanteelta | paanteilta |
allatiivi | paanteelle | paanteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paanteena | paanteina |
translatiivi | paanteeksi | paanteiksi |
abessiivi | paanteetta | paanteitta |
instruktiivi | – | paantein |
komitatiivi | – | paanteine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paantee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
paannet- |
Etymologia
[muokkaa]saamelainen laina[1]
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.