otella
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈot̪elːɑˣ/
- tavutus: o‧tel‧la
Etymologia
[muokkaa]frekventatiivijohdos verbistä ottaa[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: otteleminen, ottelija, ottelu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- otella Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: ottelu