oranger

Ranska

Substantiivi

oranger m. (monikko orangers[luo])

1. (kasvitiede) appelsiinipuu
2. appelsiinikauppias

Ääntäminen

• IPA: /ɔ.ʁɑ̃.ʒe/

• Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

Etymologia

• muinaisranskan sanasta orengier (1388); orange -er

Verbi

oranger (1., taivutus)

1. tehdä oranssiksi

Etymologia

• orange -er

Aiheesta muualla

• oranger Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa

Adjektiivi

oranger

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta orange
2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta orange
3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta orange
4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta orange