nubo

Esperanto

Substantiivi

nubo (yks. akk. nubon; mon. nuboj, mon. akk. nubojn)

1. pilvi

Ido

Substantiivi

nubo (yksikön akkusatiivi nubon; monikko nubi, monikon akkusatiivi nubin)

1. pilvi

Latina

Verbi

nūbō (III) (akt. prees. inf. nūbere, ind. perf. y. 1. p. nūpsī, part. perf. nūptus) (taivutus[luo])

1. peittää
2. ~ ( dat.) naida, mennä naimisiin jkn kanssa