muuli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muuli (5)
- hevostamman ja aasioriin risteymä; tällainen risteymä on yleensä lisääntymiskyvytön
- huumeita pienissä määrissä yleensä kehoonsa kätkettynä salakuljettava henkilö, huumekuriiri
- Muuli ei hyödy taloudellisesti huumeiden kuljettamisesta ja kiinnijäämisestä seuraa sekä etujen menetys vankilassa että velkaantuminen toimeksiantajalle. (Rikosseuraamusvirasto 1/2005)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmuːli/, [ˈmuːli]
- tavutus: muu‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muuli | muulit |
| genetiivi | muulin | muulien (muulein) |
| partitiivi | muulia | muuleja |
| akkusatiivi | muuli; muulin |
muulit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muulissa | muuleissa |
| elatiivi | muulista | muuleista |
| illatiivi | muuliin | muuleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muulilla | muuleilla |
| ablatiivi | muulilta | muuleilta |
| allatiivi | muulille | muuleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muulina | muuleina |
| translatiivi | muuliksi | muuleiksi |
| abessiivi | muulitta | muuleitta |
| instruktiivi | – | muulein |
| komitatiivi | – | muuleine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muuli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- muuli Kielitoimiston sanakirjassa