menettää

Suomi

Verbi

menettää (53-C) (taivutus[luo])

1. joutua eroon jostakin omistamastaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈmenet̪ːæːˣ/
• tavutus: me‧net‧tää

Etymologia

kausatiivijohdos verbistä mennä

Käännökset

1. joutua eroon jostakin omistamastaan

englanti: lose espanja: perder ranska: perdre ruotsi: förlora

saksa: verlieren unkari: elveszít venäjä: терять; утрачивать

Liittyvät sanat

• menetellä
• menettää kasvonsa
• menettää malttinsa

Johdokset

• substantiivit: menettäminen, menetys

Idiomit

menettää henkensä

menehtyä, kuolla

menettää malttinsa

hermostua

Aiheesta muualla

• menettää Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1159 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa