manu
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]manu (1)
- (televisio) studiojärjestäjä
- (vanhentunut) mestari, ammattimies
- Se kuuluu kun Manulle iltanen (sananlasku, Kuusamo)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑnu/
- tavutus: ma‧nu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | manu | manut |
| genetiivi | manun | manujen |
| partitiivi | manua | manuja |
| akkusatiivi | manu; manun |
manut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | manussa | manuissa |
| elatiivi | manusta | manuista |
| illatiivi | manuun | manuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | manulla | manuilla |
| ablatiivi | manulta | manuilta |
| allatiivi | manulle | manuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | manuna | manuina |
| translatiivi | manuksi | manuiksi |
| abessiivi | manutta | manuitta |
| instruktiivi | – | manuin |
| komitatiivi | – | manuine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | manu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- manu Kielitoimiston sanakirjassa
Anuta
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]manu
Kapingamarangi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]manu
Kroaatti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]manu
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta mana
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]manū
- (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta manus
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen vanhentuneet ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Anutan sanat
- Anutan kielen substantiivit
- Anutan kielen linnut
- Kapingamarangin sanat
- Kapingamarangin kielen substantiivit
- Kapingamarangin kielen linnut
- Kroaatin substantiivien taivutusmuodot
- Latinan substantiivien taivutusmuodot