lehmä
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lehmä (10)
- naaraspuolinen, vähintään kerran synnyttänyt nauta; monien muidenkin märehtijöiden naarassukupuolta kutsutaan lehmäksi
- (alatyyliä, halventava) haukkumasana, yleensä naiselle suunnattu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlehmæ/
- tavutus: leh‧mä
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lehmä | lehmät |
genetiivi | lehmän | lehmien (lehmäin) |
partitiivi | lehmää | lehmiä |
akkusatiivi | lehmä; lehmän |
lehmät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lehmässä | lehmissä |
elatiivi | lehmästä | lehmistä |
illatiivi | lehmään | lehmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lehmällä | lehmillä |
ablatiivi | lehmältä | lehmiltä |
allatiivi | lehmälle | lehmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lehmänä | lehminä |
translatiivi | lehmäksi | lehmiksi |
abessiivi | lehmättä | lehmittä |
instruktiivi | – | lehmin |
komitatiivi | – | lehmine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lehmä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Sanan alkuperä on hämärä, mutta se edeltää kantasuomen aikaa, sillä sille tunnetaan vastine mordvasta, jossa sana merkitsee ’hevosta’.[1] Sana on mahdollisesti länsiuralin aikainen laina kampakeraamikkojen puhumasta muinaiskielestä [2].
Käännökset
[muokkaa]1. eläin
|
2. haukkumasana
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]aikalehmä, ayrshirelehmä, emolehmä, hirvilehmä, kantakirjalehmä, lehmäantilooppi, lehmäkauppa, lehmäluku, lehmänkanttura, lehmänkauppa, lehmänkello, lehmänkäännös, lehmänlanta, lehmänläjä, lehmänmaito, lehmänpapu, lehmänpolku, lehmäntatti, lehmärokko, lehmärotu, lehmäturpiaali, lehmävasikka, lihalehmä, luukkulehmä, lypsylehmä, maatiaislehmä, peltilehmä, puhvelilehmä, teuraslehmä
Idiomit
[muokkaa]- (jollakulla on) lehmän hermot
- (joku on) kärsivällinen
- (jollakulla on) oma lehmä ojassa
- (joku ei voi olla) asiassa puolueeton, koska tavoittelee omaa etuaan
- (jokin) laskee kuin lehmän häntä
- märehtiä kuin lehmä
- syödä epämiellyttävällä tavalla tai hyvin hitaasti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lehmä Kielitoimiston sanakirjassa
- lehmä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 908 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lehmä
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lehmä Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen alatyyliset ilmaukset
- Suomen kielen halventavat ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen lainat paleoeurooppalaisista kielistä
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen substantiivit
- Suomen kielen nautaeläimet
- Karjalan kielen nautaeläimet