legisti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]legisti (5)
- roomalaiseen oikeuteen erikoistunut lakimies keskiajalla
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | legisti | legistit |
| genetiivi | legistin | legistien (legistein) |
| partitiivi | legistia | legisteja |
| akkusatiivi | legisti; legistin |
legistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | legistissa | legisteissa |
| elatiivi | legistista | legisteista |
| illatiivi | legistiin | legisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | legistilla | legisteilla |
| ablatiivi | legistilta | legisteilta |
| allatiivi | legistille | legisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | legistina | legisteina |
| translatiivi | legistiksi | legisteiksi |
| abessiivi | legistitta | legisteitta |
| instruktiivi | – | legistein |
| komitatiivi | – | legisteine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | legisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. roomalaiseen oikeuteen erikoistunut lakimies keskiajalla
|