Siirry sisältöön

lääkintä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lääkintä (9-J)

  1. lääkitseminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlæːkint̪æ/
  • tavutus: lää‧kin‧tä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lääkintä lääkinnät
genetiivi lääkinnän lääkintöjen
(lääkintäin)
partitiivi lääkintää lääkintöjä
akkusatiivi lääkintä;
lääkinnän
lääkinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi lääkinnässä lääkinnöissä
elatiivi lääkinnästä lääkinnöistä
illatiivi lääkintään lääkintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lääkinnällä lääkinnöillä
ablatiivi lääkinnältä lääkinnöiltä
allatiivi lääkinnälle lääkinnöille
muut sijamuodot
essiivi lääkintänä lääkintöinä
translatiivi lääkinnäksi lääkinnöiksi
abessiivi lääkinnättä lääkinnöittä
instruktiivi lääkinnöin
komitatiivi lääkintöine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lääkinnä-
vahva vartalo lääkintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

eläinlääkintä, kansanlääkintä, luonnonlääkintä, lääkintähelikopteri, lääkintähenkilöstö, lääkintähuolto, lääkintäjoukot, lääkintämies, lääkintäupseeri, lääkintävahtimestari, lääkintäviranomainen, lääkintävoimistelija, lääkintävoimistelu, uskomuslääkintä, vaihtoehtolääkintä, yrttilääkintä

Aiheesta muualla

[muokkaa]