kunnon
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]kunnon
- (taipumaton kehusana, joka esiintyy vain attribuuttina)
- Hän on kunnon mies.
- He olivat kunnon sotilaita.
- Ota kunnon annos kerralla!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkunːon/
- tavutus: kun‧non
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kunnon Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]kunnon
- (taivutusmuoto) genetiivi sanasta kunto