kumma

Suomi

Adjektiivi

kumma (10) (komparatiivi kummempi, superlatiivi kummin) (taivutus[luo])

1. outo, erikoinen

   Olipa kumma juttu!

   Mikä kumma tuo on?

2. käytetään kysymyssanan kanssa esittämään ihmetystä; ihme

   Miksi kummassa hän niin teki?

Ääntäminen

• IPA: /ˈkumːɑ/
• tavutus: kum‧ma

Käännökset

1. outo, erikoinen

englanti: strange, odd, weird, bizarre, queer (vanhahtava) japani: おかしい, おかしな, 変, 不思議

ranska: bizarre m./f., drôle m./f., étrange m./f., (erikoinen) spécial

2. kysymyssanan kanssa

englanti: on earth, in the world

japani: 一体

Liittyvät sanat

• eriskummallinen
• eriskummainen

Johdokset

• adjektiivit: kummallinen
• adverbit: kummasti
• substantiivit: kummajainen, kummitus, kummuus
• verbit: kummastua, kummastella, kummeksua

Aiheesta muualla

• kumma Kielitoimiston sanakirjassa